KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
A. Michael Spencen 1974 kirjoittama teos Market signaling: informational transfer in hiring and related screening processes löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteiden laitoksen kirjastosta (Unioninkatu 35) sekä Hankenin kirjastosta (Arkadiankatu 22).
HelMet-kirjastojen kokoelmista sitä ei löydy.
Valitettavasti ei vielä. Suomenkielinen e-aineisto tulee meille Ellibsiltä eikä heillä ole ainakaan vielä ladattavia äänikirjoja valikoimissaan.
Suomessa tekijänoikeusasiat ovat vielä pitkälti selvityksessä e-aineiston kirjastokäytön osalta.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Varman vastauksen esittäjästä ja levystä saat ottamalla yhteyttä kyseiseen radiokanavaan.
Kävimme läpi tietokannastamme löytyviä eri versioita Beethovenin "An die Freudesta". Yksi mahdollinen voisi olla California Guitar Trion tulkinta nimeltään "Symphony no.9", joka löytyy heidän CD-levyltään "Rocks the West" (Pepa Paldo Music, 2000). Soittimina kappaleessa on kolme akustista kitaraa.
Mutta, kuulemasi kappale on todennäköisesti joku aivan muu. Allmusicin tietokannassa löytyy tiedot jopa 73 populaarista versiosta "Oodista ilolle": http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=17:1110042
Annie Daltonilta on julkaistu suomeksi neljä kirjaa, jotka kuuluvat Enkeliakatemia-sarjaan: Siivet selkään (2003), Vehkeilyä (2003), Korkealentoa (2004) ja Vallankahvassa (2004). Listan kaikista Daltonin kirjoittamista kirjoista löydät esim. osoitteesta http://www.isfdb.org/cgi-bin/ea.cgi?Annie_Dalton.
Annie Dalton on syntynyt Englannissa ja asuu siellä edelleen.
Ehkäpä Kristiina Louhen kirjoittamassa Aino -sarjassa löytyisi sopivia kirjoja. Samalta tekijältä on ilmestynyt myös Tomppa -kirjoja. Lisäksi on Maisa -kirjoja. Kaikkia näitä saa kirjastosta. Täällä Sellon kirjastossa on Lastenmaassa Taaperohylly, josta voi lisäksi löytyä paljon sopivia teoksia.
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Täysin kattavaa listaa emme pysty näin lyhyessä ajassa kokoamaan, mutta seuraavassa on muutamia avioeroa käsitteleviä nuorten romaaneja. Monet teoksista käsittelevät toki muitakin elämän osa-alueita ja mahtuu joukkoon myös rinnakkaismaailmoissa liikkuva fantasiateos. Avioero on kuitenkin kaikissa merkittävänä teemana.
Karpio, Markku (2008):Myrskyvaroitus.
Wilson, Jacqueline (2007):Kurja juttu (suom. Terhi Leskinen).
Hagmar, Pia (2003):Saran haave (suom. Anne Kajander).
Brennan, Herbie (2003): Keijujen sota(suom. Pirkko Biström).
Honkasalo, Laura (2000):Metsästä tuli syöjätär.
Hakkarainen, Olli (1995):Enkelinkuvia lumessa.
Törmi, Kaarlo (1994):Faijan kanssa yksin.
Laulajainen, Leena (1993):Mustarastaan aika.
Lehtinen, Tuija (1992):Minun...
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Puistolan kirjaston aineisto on suurimmaksi osaksi varastossa remontin aikana, joten sitä ei mitä luultavimmin saa lainaan. Tikkurilan kirjastosta löytyvät kuitenkin ”Suuren käsityölehden” vanhatkin numerot, ja siellä on myös tuo kaipaamasi numero 1/2002. Järjestelmä on vain turhankin monimutkainen, sillä Vantaan lehdet ovat järjestelmässä erillään Helsingin lehdistä.
Kaipaamasi lehden voi varata Tikkurilasta mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Varauksen voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1096967~S9*fin. Varauksen tekemisen yhteydessä tulevalla listalla lehti on nimellä ”SKÄSIT 2002:1”. Varauksesta menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan teoksen noutamisen yhteydessä.
Kokeile laittamalla kirjailijan nimi "R.L.Stine"-tällalailla Google-hakuun; osoite www.google.fi., näyttäisi tulevan ainakin jotain.
Enemmän tietoa löytyy kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
ISBN 951-692-509-X.Löytyy useasta kirjastosta ainakin
käsikirjastokappaleena.
Ehdottaisin seuraavaa (valitettavasti en teknisistä syistä pysty kirjoittamaan kaikkia paino- ja spiritusmerkkejä)
Υπακουε του σου μυχιου (puhuteltava mies tai nainen)
tai
Υπακουε του σεαυτου μυχιου (puhuteltava mies)
Υπακουε του σεαυτης μυχιου (puhuteltava nainen)
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia...
Kyseisestä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja. Parempi lähestymistapa onkin yrittää löytää lehtiartikkeleita aiheesta. Arto, Aleksi ja Aamulehden lehtiartikkelitietokannat ovat käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa ja niistä löytyy jonkin verran artikkeliviitteitä ko. aiheesta, Aamulehdestä kokotekstiartikkeli.
Tervetuloa Metson käsikirjasto-osastolle pyytämään neuvoa, niin autamme mielellämme näiden tietokantojen käytössä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta löytyy seuraava kirja:
Kokous-, kannuste- ja kongressimatkailun toimialatutkimus
JULKAISTU: [Helsinki] : Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, 1993.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK:n) kautta voi myös saada tietoa kannustematkailusta. MEK:n sivujen osoite...
