Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet!
Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa:
'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.'
Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
Käy ensin tutustumassa Kirjastot.fi-sivuilta löytyvään linkkikirjastoon: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/default.asp
Kohdassa "Filosofia" on linkki Berkeley-aiheiselle sivulle.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita Berkeley-aiheisia teoksia. Tutustu myös filosofian ja filosofian historian yleisteoksiin esimerkiksi:
Saarinen Esa: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin
Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi....
Kyseisestä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja. Parempi lähestymistapa onkin yrittää löytää lehtiartikkeleita aiheesta. Arto, Aleksi ja Aamulehden lehtiartikkelitietokannat ovat käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa ja niistä löytyy jonkin verran artikkeliviitteitä ko. aiheesta, Aamulehdestä kokotekstiartikkeli.
Tervetuloa Metson käsikirjasto-osastolle pyytämään neuvoa, niin autamme mielellämme näiden tietokantojen käytössä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta löytyy seuraava kirja:
Kokous-, kannuste- ja kongressimatkailun toimialatutkimus
JULKAISTU: [Helsinki] : Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, 1993.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK:n) kautta voi myös saada tietoa kannustematkailusta. MEK:n sivujen osoite...
Töölön kirjastossa on todellakin tarjolla maksutonta lakineuvontaa maanantaisin klo 17-20 4.kerroksessa Kokoushuoneessa. Asiakirjoja ja muita toimeksiantoja ei kuitenkaan näissä tilaisuuksissa laadita. Asianajopäivystys on varsin suosittua, ja siihen jonotetaan. Kannattaa tulla ajoissa, jotta saa asiansa käsiteltyä yhden illan aikana. Jonotusnumeron saa paikan päältä.
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Kysymyksessä on varmaan O. Henryn kertomus
Tietäjien lahja
joka on ilmestynyt v. 1979 suomennettuna samannimisessä kokoelmassa, kustantaja Karisto.
Kirjasta on myös kuvakirjaversio, jota luultavasti olet hakenut
Henry, O.
Tietäjien lahja / kuv. Lisbeth Zwerger. - WSOY, 1984.
ISBN 951-0-12429-X
Tietoja kirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ahenry%2C+o*/ahenry+o*/-3%2C0%2C0%2…-
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Yleisradion Tallennemyynti on tosiaankin julkaissut hiljattain 10 CD:n äänitteen Raulo Haarlan vuonna 1966 Radioteatterille ohjaamasta kuunnelmasta ”Tuntematon sotilas”, joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin.
Äänitettä ei vielä ole lainattavissa HelMet-kirjastoissa eikä sitä myöskään ole kirjaston hankintalistalla. Äänitteellä on kyllä kirjastolevitysoikeudet, ja se mitä todennäköisimmin hankitaan kokoelmiin. Voit tietenkin varmuuden vuoksi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Helpoimmin hankintaehdotuksen tekeminen tapahtuu kirjaston kotisivulta löytyvällä lomakkeella, jonka löydät alla olevasta linkistä.
http://yle.fi/tallennemyynti/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta tekijästä. Kolikon kunto vaikuttaa arvoon suuresti. Hintahaitari voi olla muutamasta sentistä tai eurosta kymmeniin ja aina satoihin euroihin asti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy teos ”Standard Catalog of World Coins 1801-1900”, jonka kuviin kolikkoa voi verrata ja saada näin summittaisen käsityksen sen arvosta.
Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta (http://www.numismaatikko.fi/) löytyvät paikallisyhdistysten yhteystiedot. Antiikki- ja keräilymessuilla on usein tapana olla paikalla numismaatikkoja, jotka arvioivat asiakkaiden heille tuomia kolikoita ja seteleitä.
Numismaatikoiden tietopankin...
Jorge Luis Borgesin novelli "Borges y yo" julkaistiin espanjaksi ensimmäisen kerran tammikuussa 1957 La Biblioteca -lehdessä. Sen jälkeen se julkaistiin Borgesin tekstien kokoelmassa El Hacedor vuonna 1960.
http://letras.s5.com/jlb160709.html
https://jameshalford.wordpress.com/2015/12/01/three-versions-of-borges-…
http://www.encyclopedia.com/arts/educational-magazines/borges-and-i
https://books.google.fi/books?id=YcsWDQAAQBAJ&pg=PT4&lpg=PT4&dq=borges+…
Roskapankki on kansanomainen nimitys, jota käytetään liikepankin ongelmien ratkaisemiseksi perustetusta omaisuudenhoitoyhtiöstä. Roskapankkijärjestelyllä pyritään vakauttamaan valtion tukea saaneen liikepankin rahatilannetta siten, että liikepankin konkurssi vältetään.
Roskapankki ostaa liikepankilta ongelmaluotot ja omaisuuden, jotka on yliarvostettu pankin taseessa ja joita kukaan muu ei halua pankilta ostaa. Roskapankki pyrkii pidemmän ajan kuluessa saamaan rahaa luotoista erilaisilla maksujärjestelyillä tai realisoimalla ostettua omaisuutta ja lainojen vakuutena olevaa omaisuutta. Käytännössä pankkituki joudutaan usein maksamaan enemmän tai vähemmän verovaroilla; näin esim. lama-Suomessa 1990-luvulla tai 1980-luvun säästöpankkikriisin...
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat...
