Arvi Kivimaan runo löytyy Erekhtheion-kantaatin sisältävän cd-levyn tekstilipukkeesta (cd-levy Kokkonen, Joonas: Inauguratio, BIS-CD-498). Samalla äänitteellä on kantaatin ja Inauguratio-teoksen lisäksi Kokkosen 2. sinfonia ja Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Teokset esittää Lahden kaupunginorkesteri, jota johtaa Osmo Vänskä. Kantaatin laulavat Satu Vihavainen, Walton Grönroos ja Akateeminen laulu. Cd on julkaistu vuonna 1991.
Ei lainaaminen mitään maksa. Voit lainata vaikka 40 kirjaa ihan ilmaiseksi.
Varaaminen sen sijaan maksaa 0,50€ / aineistoyksikkö, jos varattava aineisto kuuluu aikuistenosastoille. Lasten- ja nuortenosastojen aineistosta varausmaksua ei peritä. Jos siis varaat kaksi aikuistenosaston kirjaa, se maksaa 1,00€.
Löydät kaikki HelMet-kirjastoissa perittävät maksut HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Lue myös kohta Käyttösäännöt. Sieltä näet senkin, montako erilaatuista lainaa sinulla voi kerrallaan olla.
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
HelMet –kirjastojen uudet käyttösäännöt tulivat voimaan 15.5.2008. Uusien käyttösääntöjen mukaan lainoja voi uusia kolme (3 ) kertaa, jollei niihin ole varauksia.
Jos haluat jatkaa laina-aikaa, käy lähimmässä kirjastossa lainojesi kanssa. Ne palautetaan ja voit saman tien lainata ne uudestaan.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda) löytyy erilaisia kirjoja ja tutkimuksia asiasanalla laukut. Linda on tällä hetkellä avoin kaikille käyttäjille ja löytyy osoitteesta http://finna.fi
Valitse sieltä kohta "Monikenttähaku" ja kirjoita siellä asiasanakenttään asiasanaksi laukut. Tätä kautta löytyy 57 viitettä. Jokaisesta viitteestä saat tarkemmat tiedot sitä klikkaamalla. Nämä teokset on mahdollista saada kaukolainaksi Kajaanin kaupunginkirjaston kautta.
Mikäli et saa hakua onnistumaan tai haluat jättää kaukolainapyynnön, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www....
Tarkoitat varmaan palloa, josta käytetään myös nimityksiä terapiapallo, jättipallo ja tasapainopallo. Se on suuri pallo, jonka päällä voi tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi kirjaa, joissa on näille palloille jumppaohjeita: Pirjo Huovisen Jänteväksi jättipallolla ja Lisa Westlaken englanninkielinen Strong to the core. Huovisen kirja on hankittu Helsingin pääkirjastoon ja Espoon Leppävaaran, Ison omenan ja Nöykkiön kirjastoihin ja Westlaken kirja Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoihin. Nettisivuilta, joita kyllä löytyi paljon, en onnistunut löytämään jumppaohjeita, vaan ne viittasivat erilaisiin jumpparyhmiin tai palloa myyviin liikkeisiin. Liikuntaseurojen kautta voisi ehkä...
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Quod-sana on latinan kielessä niin monimerkityksellinen, että tuota sanayhdistelmää on aika vaikea ellei suorastaan mahdotonta ymmärtää, kuinka olisi sen sijaan
quoad aedificationem 'rakentamiseen/rakennukseen liittyen'
Varmaan kannattaisi kuitenkin ottaa käteensä joku latinan sanakirja tai sanasto ja etsiä sieltä.
Jos taidat muitakin kieliä kuin latinaa, niin tällaisia sanakirjoja löytyy netistäkin runsaasti, esim.
http://www.mediaevum.de/wb6.htm
http://www.lexilogos.com/latin_langue_dictionnaires.htm
