Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
Löysin verkosta tällaisen kokeilun:
Unohdin marenkipohjista mantelijauheen ja tarkotuksella vähensin rasvan määrää. Ohjeessa oli 300 g voita ja se oli mielestäni hirmu paljon. Laitoin 200 g ja siitäkin tuli niin iso satsi kräämiä, etten kaikkia siitäkään laittanut. Mielestäni kakusta tuli sopivan kevyt, mutta makua oli kuitenkin riittävästi.http://klemmari2.vuodatus.net/blog/1956592
Kirjalle on kolme jatko-osaa: Dear Sanna, Love Sam ja Sanna ja Sam - forever. Sarjan kolme ensimmäistä kirjaa on julkaistu myös yhteisniteenä Sannan jenkkivuosi (sis.: Jenkkivuosi, Dear Sanna ja Love Sam).
Toivoa kirjallisuudesta -sarjassa vieraili Vallilan kirjastossa 3.5.2017 psykoterapeutti ja kirjailija Katriina Järvinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto/Tapa…
Vaarakirjastot -tietokannan ohje löytyy osoitteesta http://kohasuomeksi.wikispaces.com/12.+Nettikirjasto Oikeassa reunassa olevasta sisällysluettelosta (Table of Contents) pääsee klikkaamalla haluamaansa kohtaan ohjeessa. Ohjeessa käsiteltävä kohta on kehystetty punaisella.
Perus- ja tarkennetun haun ero on, että tarkennetussa haussa haluamansa hakuehdot (tekijä, nimeke, aihe jne.) voi valita alasvetovalikoista ja yhdistää hakuehdoilla (ja, tai, ei) toisin kuin perushaussa, jossa kaikki ehdot kirjoitetaan peräkkäin. Tarkennetussa haussa voi myös valita hakuun erilaisia rajauksia kuten esim. haluamaansa aineistolajikuvaketta klikkaamalla tai kirjoittamalla julkaisuajan alareunassa olevaan laatikkoon. Perushaussa rajauksia voi tehdä...
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry:n sivuilla kerrotaan juuri tämän tykin pienoismallin rakentamisesta:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Ennen rakentamista tarvitaan lupa ampuma-aseen valmistamista varten. Artikkelissakin mainitusta Jyri Paulaharjun kirjasta Vanhat tykit Rautaruukusta Hedvigiin saa paljon tietoa. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1792653__Sjyri%20paulaharj…
Myös Asehistorian Liiton sivuihin kannattanee tutustua:
http://www.asehistorianliitto.fi/
Käy jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja ota mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus. Tietosi päivitetään ja sen jälkeen korttisi on voimassa siihen saakka, kun täytät 18. Kortti pysyy samana ja tunnusluku myös.
Täytettyäsi 15 olet itse vastuussa lainaamastasi aineistosta l. takaajan tiedot poistetaan tiedoistasi. 15 - 17-nuorten ei tarvitse maksaa varausmaksuja varaamastaan aineistosta, sen sijaan myöhästymismaksut peritään samalla tavoin kuin aikuisilta.
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Kirja on juuri saapunut kaupunginkirjaston hankinta-osastolle (30.6.), mutta ensimmäistäkään nidettä siitä ei ole vielä ehditty viedä kirjastotietokantaan. Odota vielä kärsivällisesti ja kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet:iin käsittely-tilassa, voit tehdä varauksen. Voit myös odottaa, niin kauan että se on jossakin hyllyssä-tilassa, joloin voit hakea sen sieltä kirjastosta ilmaiseksi.
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan...
Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
