Le Rosier de Madame Husson -novelli on suomennettu kahdellakin nimellä: Rouva Hussonin mallipoika ja Rouva Hussonin ruusupoika. Edelliseen nimeen ovat päätyneet kääntäjät Reino Hakamies ja Sulamit Reenpää ja sillä novelli on julkaistu ainakin seuraavissa Maupassantin novellikokoelmissa: Valitut novellit (WSOY 2000); Koru ja muita novelleja (1980); Novelleja (Otava 1974); Valitut novellit (WSOY 1960). Ruusupoika-nimeä ovat puolestaan käyttäneet suomentajat Elina Hytönen ja Katri Ingman kokoelmassa Maupassantin parhaat (Tammi 1964).
Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Kyllä voit. Ota mukaan sekä lapsen kirjastokortti että omasi.
Lasten aineistosta ei peritä varausmaksua, aikuisten aineistosta peritään. Varausmaksu ei siis mene sen mukaan, onko varaaja tai lainaaja aikuinen tai lapsi, vaan sen mukaan, onko varattu aineisto lasten tai aikuisten aineistoa.
Mikko Niskasen vuonna 1983 ohjaamasta elokuvasta Mona ja palavan rakkauden aika ei valitettavasti ole tehty tallennetta, ei kirjastolevitykseen eikä myytäväksi.
Elokuva on esitetty Ylellä vuosina 1992, 2012 ja 2014. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/102832
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Espanjalaisissa kirjastoissa on yleensä kansainvälinen osasto, joissa on mm. englanninkielisiä kirjoja. Näin kertoo alla oleva sivusto:
http://www.justlanded.com/english/Spain/Articles/Culture/Libraries-in-S…
Alla olevan Wikipedia-sivuston avulla pääset alkuun ja etsimään kirjastoa itsellesi sopivimmalta paikkakunnalta:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_libraries_in_Spain
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (ohjeita > omat tietoni > lehtien varaaminen). Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin: Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tässä pari vinkkiä:
Hesse; Hermann: Lasihelmipeli
Proust, Marcel: kadonnutta aikaa etsimässsä
MacDonald, Ann-Marie: Linnuntietä
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Herääminen : 1300-1600
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Kiihkon aika : 1600-1800
(Alnaesin teos on erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisella tavalla kuvaillut Euroopan historiaa. Hän kertoo arkielämästä, eikä hallitsijoista ym. Voi lukea kuin romaania)
Némirovsky, Irène: Ranskalainen sarja
Nesser, Håkan: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä
Mankell, Henning: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä ja loistavia Afrikka-kirjoja.
Kyseessä lienee Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista. Ohessa linkkejä kirjaston kappaleisiin:
http://www.helmet.fi/record=b1346289~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1346306~S9*fin
Pieni katkelma, jossa on tarkoittamanne kohta, löytyy myös:
http://www.taivaanpankko.fi/fin/toiminta/Akvarellikurssi.pdf
Tiedot suomalaisten yritysten perustajista, hallitusten jäsenistä ja osakkeenomistajista löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta maksullisena. KATKA-YREKA –tietopankki osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/katka-yreka.html, jossa on myös yritystietoja,on maksutta käytettävissä PatRek asiakaspalvelussa ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta Helecon tietokeskuksesta osoitteesta http://lib.hse.fi/FI/-kohdasta ”Muita verkkopalveluita” löytyy ”Yrityspalvelin – vuosikertomukset” - kohta, josta pääsee lukemaan vuosikertomuksia. Niistä voi löytää tiedot ainakin yrityksen perustajasta ja hallituksen jäsenistä.
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan...
Olet käsittänyt aivan oikein. Kuljetusmaksujen määräytymisperusteet PIKI-kirjastoissa ovat seuraavanlaiset:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 1 €/laina
- palautuksesta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta, 2 €/laina
Samaiselle kahdella eurolla lainaa kohti on tietysti mahdollista tilata haluamansa kirjat seutuvarauksena Tampereelta Orivedelle. Tällaisessa tapauksessa lainat voi lisämaksutta palauttaa siihen toimipaikkaan, josta ne on lainattu.
Kyseessä saattaisi olla Musiikin satumaailma -sarja. Interbook-Interkirja julkaisi 1980-luvulla sarjaa, jossa kuuluisista näyttämömusiikkiteoksista oli muokattu kuvakirjoja. Sarjan kirjoihin liittyi äänite, c-kasetti. Peer Gynt -osa (kirja) on varattavissa Helmetin kautta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tmusiikin+satumaailma/tmusiiki…
Kasetit ovat Helmet-kirjastoista valitettavasti kadonneet.
Kouluun lähtevän lapsen vanhempia askarruttavia kysymyksiä on käsitellyt laajasti Timo Parvela kirjassa "Kouluun! Ekaluokkalaisen vanhemmille" (WSOY 2011).
Käytännön vinkkejä ja puuhaa kotona olevalle lapselle löytyy esimerkiksi kirjasta "Mitä tehtäis koulun jälkeen? 365 vinkkiä 7-14-vuotiaille" (Gummerus 2001).
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
