Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa...
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
Kirjasto on perustettu 1882 ja se täytti 110 vuotta vuonna 1992. Kirjaston silloinen johtaja Pirjo Pieski on kirjoittanut kirjastosta lyhyen historiikin.
Tuo asiasana 'Siperia' epäilemättä antaa jo aika kattavan tuloksen saatavasta kirjallisuudesta. Muita asiasanoja joita voi suositella ovat esim. Altai, Keski-Aasia, Itä-Aasia, Kaukoitä, Amurinmaa, Kaukasus, samojedit, tutkimusmatkat, tutkimusmatkailijat,löytöretket, ulkosuomalaiset, Venäjä, suomalais-ugrilaiset kansat, arktiset kulttuurit, kielitieteilijät, kansatieteilijät. Näillä ei kuitenkaan löydy ruotsinkielistä kirjallisuutta, vaan sen hakuun pitää käyttää ruotsinkielisiä vastineita, esim. Sibirien, Asien, Östasien jne. Mainitsen erikseen pari tärkeää teosta:
/// Max Engman: Suomalaiset Venäjällä, lähdeopas. - 2004/// ja ///Max Engman: Suureen itään, suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. - 2005 ///. Jälkimmäisessä on laaja...
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Heikki Laitinen on kirjoittanut artikkelin Joensuun yleisistä saunoista sanomalehti Karjalaiseen 31.1.1993. Siinä on mainittu Merimiehenkadun yleinen sauna, joka sijaitsi nykyisen kirjastotalon tontilla, ja saunarakennuksesta on myös kuva ulkopuolelta. Saunaliikkeen perusti torikauppias Ville Asikainen poikansa Einon kanssa, joka jatkoi yritystä isänsä jälkeen. Saunan pito loppui 1960-luvulla, kun saunat yleistyivät kerrostaloihin.
Lähde: Artikkeliviitetietokanta Käkönen: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Päiväkotien pienryhmätoiminnasta olisi olemassa ainakin seuraavia kirjoja:
Hakkola Kirsti ja Marjut Virsu: ”Entäs jos..” (Tammi, 2000)
Kankaanranta, Marja, Elina Hämäläinen ja Minna Gustafsson (toim.): ”Teatteria Tornikamarissa ja matematiikkaa männynkävyillä: puheenvuoroja esiopetuksesta” (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2005)
Karlsson, Liisa ja Monika Riihelä ”Ajattelu alkaa ihmetyksestä: ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen” (Painatuskeskus, 1991)
Karlsson, Liisa: ”Sadutus: avain osallistavaan toimintakulttuuriin” (PS-kustannus, 2003)
Mikkola, Petteri ja Kirsi Nivalainen: ”Lapselle hyvä päivä tänään: näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen” (Pedatieto, 2009)
Kirjoja näkemättä on vaikea sanoa ja tutkimuksesi aihetta tarkemmin...
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneesta aineistosta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta. Milla Ollikaisen Veripailakat – teoksen hinta on 34 euroa 50 senttiä. Korvaushinnan voi maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakkaan_vastuu…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kirjoista, joissa Ralph "Sonny" Barger on tekijänä, on HelMet-kirjastoissa kaksi lainattavissa:
- Hell´s Angel: Sonny Bargerin elämä ja Hell´s Angels Motorcucle Club. 2008
- Ridin´high, livin´ free: hell-raising motorcycle stories. 2003
Näiden lisäksi häneltä on julkaistu ainakin
- Dead in 5 heartbeats. 2004
- 6 chambers, 1 bullet. 2006
Toivon mukaan tarkoitit jotain näistä kirjoista.
Pierre Kartnerin säveltämän laulun "Käy Muumilaaksoon" nuotit löytyvät näistä nuottijulkaisuista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja. Music Finland, 2000
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin+Göös, 1997
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Music Finland, 1995
Sarmanto-Neuvonen, Eeva: Taikasoinnut. WSOY, 1995
Suuri toivelaulukirja. 10 . Suuri suomalainen kirjakerho, 1993
Lasten kultainen laulukirja. 1 .Fazer Musiikki, 1992
Nuottien saatavuus selviää Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Souvarit-yhtyeen nuottikokoelma "Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin" - jos tätä nyt tarkoitetaan - löytyy ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kokoelmasta ja on hyllyssä Tapiolan kirjastossa. Sieltä sen saa kaukopalveluna, jos ei ole ihan päivän päälle kiire.
Olisi kuitenkin helpompaa ja luultavasti nopeampaa etsiä sitä tarvittavaa sävelmää, joka voi olla jossain muussakin nuottikokoelmassa. Kysyjää ehkä lähimpänä olevasta suuremmasta kokoelmasta (Forssa) ei juuri tätä kokoelmaa nro 3 löydy (kyllä muita osia), mutta ehkä jokin muu sopiva, joten soitto sinne etsityn kappaleen nimen kera voisi olla järkevä teko (p. 03-4141 5405).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helmet-kirjastoista http://www.helmet.fi löytyy seuraava teos: Ibn Fadlan, Ahmed: Viikingit arabin silmin : "Ibn Fadlan" vuodelta 922 (Ammatour Press 2004)
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta Topeliasta löytyy lisäksi teos Ibn Fadlān, Ahmad: Ibn Fadlanin matka Bagdadista volganbolgaarien luo 921-922 (Suomen itämainen seura 2007)(Topelia Unioninkatu 38 C II Puh 09-19124111)
Helmetistä löytyy vielä seuraava englanninkielinen teos: Mackintosh-Smith, Tim: The hall of a thousand columns : Hindustan to Malabar with Ibn Battutah (John Murray 2006)
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka...
Nykysuomen sanakirja ei mainitse verbiä. Mutta Suomen murteiden sanakirja antaa verbille jenkata useita merkityksiä 1. muuttaa, siirtää, säätää, sovittaa. Eniten esiintyy Varsinais-Suomessa ja Hämeessa ja Pohjois-Savossa. 2. "jenkata (itsensä)" = laittautua pois, mennä tiehensä, 3. olla esteenä , panna vastaan, 4. jankata, tankata, päntätä tms.
Jenkata voi tarkoitta myös jenkan tanssimista.
Ainakin tällainen opinnäytetyö on tehty Pohjois-Karjalan amk:ssa, mutta se on salainen. Siitä voi tehdä tiedusteluja ko. amk:sta, jos vaikka lähdeluettelon voisi saada kopiona (kaukopalvelutilaus lähimmän kirjastosi kautta).
Hakulinen, Tarja, Lisäarvoa ja kilpailuetua tilitoimistolle palveluja kehittämällä. Joensuu : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 1998 (Salainen. Toimeksiantaja: Tili- ja veroasiaintoimisto Kalevi Väänänen Ky.) AMK-opinnäytetyö : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma.
Muita amk-opinnäytteitä (kysy niiden saatavuutta lähikirjastostasi):
Arjasmaa, Joni, Markkinointitutkimus asiantuntijayrityksessä Joni Arjasmaa. [Pori] 2003. AMK-opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulu tekniikan Rauman...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find1&sesid=1297680423
löytyy asiasanoilla nuoret ja vapaa-aika
useitakin kirjoja, mm. Sami Myllyniemen Aika vapaalla: nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Kannattaa tutustua myös kirjan lähdeluetteloon.
Suosittelen myös kirjoja Vesa Keskinen: Kiirettä pitää, 2001, ja Teknologisoituva nuoruus, 2003, sekä Suomalainen vapaa-aika, 2009.
Kannattaa lisäksi tutkia nuorisososiologian luokkaa 30.12, josta nämäkin kirjat löytyivät.
Historian näkökulmaa aiheeseen voisi saada kirjoista Nuoruuden vuosisata,2003, ja Täältä tulee nuoriso!, 2006.
Valitettavasti aiheesta ei löydy kattavaa yleisesitystä, vaan tieto on hajallaan eri lähteissä. Itse etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi ja yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Tulos oli kuitenkin varsin laiha:
1) Ahonen, Jukka: "A-klinikkatoiminnan taustaa : tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä", 1997. ISBN 952-9894-25-2. Teos sisältää J.A:n pro gradu-työn hieman lyhennettynä versiona ja on saatavissa tällä hetkellä
Helsingin pääkirjastossa, Töölössä ja Tikkurilassa.
2) "Huumetyö" / toim. Ritva Piisi, 2001. ISBN 951-26-4661-7. Teos on artikkelikokoelma, jossa aihetta käsitellään varsin...
