Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Valitettavasti et kerro, missä asut, joten en voi tarkistaa löytyykö aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kotikuntasi kirjastosta. Tässä kuitenkin muutama kirja, joista uskoisin olevan sinulle hyötyä:
1) Ala-Ketola, Marja: "Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden hiatoriaa", 1985. ISBN 951-749-008-9
2) Lindfors, Jukka: "Ensimmäinen aalto--Helsingin underground 1967-1970", 1988. ISBN 951-9178-35-x
3) Tarvainen, Veikko: "60-luvun kapina", 1993. ISBN 951-578-155-8
4) Bonsdorff, Johan von: "Kun Vanha vallattiin", 1986. ISBN 951-30-6627-4
Lisäksi vielä yksi englanninkielinen teos:
Neville, Richard: "Hippie hippie shake--the dreams, the trips, the trials, the love-ins, the screw ups... the sixties", 1995. ISBN...
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Aika hurja ajatus tuo "mahdollisimman raaka ja järkyttävä", mutta yritän...
Jokapäiväinen elämämme / Riikka Pelo
Kertomus Stalinin vainoista ja äiti-tytär suhteesta.
Paras mahdollinen maailma / Riikka Pulkkinen
Äiti on tehnyt hirveän virheen, isä suree ja tytär muistaa väärin.
Ikkunat yöhön / Laura Lähteenmäki
1950-luvulla tyttärensä hylännyt äiti uhkaa muuttua hirviö-anopiksi.
Huomenkellotyttö / Sarianna Vaara
Psyykkisesti sairaan ja lääkeriippuvaisen äidin tytär yrittää selvitä arjesta.
Nämä löysin näin aluksi.
Kenties kommentoijat osaavat vinkata lisää.
Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 2 (BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004) on ryhmitelty aiheen mukaan, ja varsin kattava listaus uniaiheisista runoista ja kehtolauluista löytyy s.318-327. Kokoelmassa Pikku Pegasos (18. painos, Otava, 2001) on unirunoja s.263-280. Unikeinu (Otava, 2000) on kokoelma, jonka kaikki runot liittyvät jotenkin uneen. Lastenrunojen hakemisto löytyy pääkirjaston käsikirjastosta, Pikku Pegasos on lainattavissa lastenosastolla ja Unikeinua on tällä hetkellä hyllyssä kirjastoautossa ja Jukolan ja Tuomelan lähikirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
On olemassa monenlaisia leikki- ja askartelukirjoja, joita voitte käydä lainaamassa oman kuntanne kirjastosta. Tässä muutama esimerkki:
Hippa : 49 sisä- ja ulkoleikkiä, 2003
Koivula, Kirsti : Hetki leikille : lasten ojaajan kirja, 2002
Boase, Petra : Iloinen askartelukirja, 2002
Internetistä löytyy myös leikkejä, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:
http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/mita_tehtais/leikkipaikka/
Alla muutama esimerkki MLL:n leikeistä:
"Hilavitkutin
Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy "kone", joka on nimeltään...
Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Olisikohan kyseessä Tony Rossin v. 1986 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Tahdon pottani!(Lasten keskus, 1986). http://www.helmet.fi/record=b1484337~S9*fin
Kirja on ilmestynyt myös paksulehtisenä laitoksena v. 2002. http://www.helmet.fi/record=b1484336~S9*fin
Facebookissa näyttäisi ainakin olevan "Lehtikirppis" -niminen suljettu ryhmä, johon ehkä kannattaisi liittyä ja kysyä.
Helsingin Sanomia, Kuukausiliitteitä ja Teema-julkaisuja säilytetään kirjastossa määrätty aika, joka vaihtelee jonkin verran eri kirjastoissa. Tätä vanhempia lehtiä voi pyytää kirjastosta omaksi.
Kaikkein vanhimpia Kuukausiliitteitä säilytetään pysyvästi luettavina Pasilan kirjastossa ja Teema-julkaisuja Pasilan ja Tikkurilan kirjastoissa. Vanhimpia Helsingin Sanomia on Pasilan ja Tkuurilan kirjastoissa luettavina mikrofilmeillä.
Ystävällisin terveisin,
Anna Valtonen Espoon kaupunginkirjastosta
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
1800-luvun alussa Suomessa vaikutti vahvasti kustavilainen tyyli, joka tuli meille Ruotsista. Se levisi aatelisten välityksellä heidän kartanoihinsa ja myös ruotsalaisten puuseppämestareiden tekemien huonekalujen kautta. Tyyli kotiutui kartanoiden, pappiloiden ja porvariskotien lisäksi maataloihin jääden vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle. Kustavilaisen tyylin tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen selkeys, suoralinjaisuus ja keveys sekä muodon ja mittasuhteiden harmonia. Ornamentiikka on hillittyä ja valikoivaa. Väreistä yleisin oli helmenharmaa, mutta pastellisävyisiä rosaa, sinistä ja vihreää käytettiin myös. Kalusteista olivat suosittuja mm. hoikkajalkaiset kirjoituslipastot ja pinnasohvat, mutta yleisin kustavilainen kansanhuonekalu oli...
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Lasten runoaitta -sarja on vuodelta 1987, joten kova käyttö on kuluttanut sen useissa kirjastoissa loppuun.
1. kasettia on jäljellä vielä Keski-Espoon kirjastossa, 2. Tapiolassa, 5. Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 6. samoin Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 7. ainoastaan Tapiolassa, 8. Keski-Espoossa, Leppävaarassa ja Tapiolassa.
Varauksen tekemiseen saat ohjeita linkistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tilanteen saat helpoiten selville valitsemalla HelMet - haun pudotusvalikosta Teoksen nimi ja kirjoittamalla tyhjään laatikkoon Lasten runoaitta sekä valitsemalla oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta aineistolajiksi Lasten aineisto.
Lastenosaston aineistosta ei peritä varausmaksua.
Rufus Wainwrightin esittämä Hallelujah-kappale on Leonard Cohenin säveltämä ja sanoittama, joten tee uusi haku kirjaston tietokannasta: laita tekijäksi Cohen, Leonard ja teoksen nimeksi Hallelujah ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla nuotin nimeä näet, millaisesta nuotista on kysymys: joissakin nuoteissa on pianosovitus, joissakin esim. vain melodianuotinnos ja sointumerkit.
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Lakimies lehti on tilattu Kuopion kaupunginkirjastoon, pääkirjaston lehtisaliin. http://kirjasto.kuopio.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D216A31D9%25…
Kirjastot.fi:n monihausta selviää mihin muihin kirjastoihin lehti on tilattu. http://monihaku.kirjastot.fi/
Artikkeli on luettavissa Editan Edilex-palvelussa http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakimies/6959
Edilex on käytettävissä useimmissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
