Kirjastossa ei valitettavasti ole läheskään kaikkia ilmestyneitä CD-levyjä, mutta kohtuullisen runsaasti niitä sentään löytyy HelMet-kirjastoista. Suomessa ilmestyneissä levyissä kattavuus lienee suurempi kuin ulkomaalaisilla. Erityisen suosittujen artistien levyjä löytyy melko varmasti, kun taas pienten omakustanteiden tilanne voi olla huonompi.
Jos haluat tarkistaa, löytyykö jotakin levyä tai jonkun tietyn artistin levyä Helsingin,Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston kokoelmista, voit tarkistaa asian osoitteesta http://www.helmet.fi. Voit etsiä kappaleen nimellä tai artistin nimellä. Rajaa/Järjestä hakua -napin kautta voit rajata haun vielä pelkästään CD-levyihin.
Itse kuulen kyseisessä kohdassa lyhyen folk-henkisen kitarariffin, jonka perusteella en pystynyt sävelmää tunnistamaan. Toivottavasti joku muu tunnistaa, mutta kyllä näin lyhyet katkelmat ja vielä ilman sanoja ovat sellaisia, jotka saattavat jäädä tunnistumattakin. Toivotaan parasta!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Hyvä asiakas,
emme ole löytäneet kokoelmastamme aineistoa, joka vahvistaisi sen, mitä kysytte.
Kuitenkin 50-luvulla suuri osa Suomen asukkaista on asunut maaseudulla tai pienissä taajamissa, joten ihmiset ovat nykyistä suuremmassa määrin tunteneet toisensa. Tällöin vallitsevista säännöistä poikkeamista on saattanut tapahtua ”tuttavan kauppaa” – tuttuihin ja naapureihin on luotettu ja siksi ehkä joustettu määräyksistä.
Emme voi myöskään vahvistaa, että kuvaamaanne asiaa ei olisi voinut tapahtua.
Varsinkaan, kun Aamulehden uutistenjälkeisessä keskustelussa eräs kirjoittaja mainitsee 1.6.2010, että hänenkin isänsä kävi asevelvollisuuttaan suorittaessaan sotilaskiväärin kanssa kotona. Kirjoittaja ei mainitse tapahtumavuotta, ajankohtaa eikä...
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman.
Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa.
http://veteraanit.fi/ukk/
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin...
Hei,
Kysymiäsi tilastoja löytyy Suomen Kustannusyhdistyksen sivuilta: siellä on sekä vuositilastot, pikatilastot että bestseller-tilastot. Lisäksi voi tarkastella pitkiä aikasarjoja.
Vuositilastot kerätään kaikilta Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniltä – kaikki pienkustantajat eivät välttämättä ole yhdistyksen jäseniä. Vuositilasto kertoo myynnistä aineistolajeittain ja jakelukanavittain.
Pikatilastot tulevat neljännesvuosittain ja osittain suoraan logistiikkataloilta ja osittain kustantamoilta. Siksi pikatilasto ei ole suoraan vertailukelpoinen vuositilastojen kanssa.
Bestseller-listoilla on kirjallisuuslajeittain 20 eniten myynyttä teosta ja äänikirjojen osalta 10 eniten myynyttä. Oppi- ja ammattikirjoja, Raamattua, virsikirjaa tai...
Otavan vuosittain julkaisema Mitä Missä Milloin - kansalaisen vuosikirja on mitä parhain lähdeteos sekä maailman että kotimaan tapahtumiin. Siitä löytyy tietoa niin ajan ilmiöistä ja tapahtumista, eri tieteenalojen uusista tutkimuksista, eri taiteenlajien ja populaarikulttuurin trendeistä sekä urheilusta. Vuosikirjat sisältävät paljon "pikkutietoa" kuten kirjan käsittelemän ajanjakson aikana kuolleita merkittäviä henkilöitä ym., mutta myös yleisiä linjauksia kuten kuluneen vuoden kaunokirjallisuuden aiheita ja teosten esittelyjä. Myös tuona aikana suostituiksi tulleet tai paljon julkisuudessa käsitellyt harrastukset saavat oman lukunsa.
Mitä Missä Milloin -vuosikirjat on nimetty siten, että ne kattavat ajanjakson puolestatoista vuodesta...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja eräs kollega vastasi seuraavaa:
"Syvällisiä tarinoita, joissa on päähenkilöinä mm. lääkärejä ja pappeja, kirjoitti A. J. Cronin (Lääkärin tie, Taivasten valtakunnan avaimet). Ehkä Cronineissa on kuitenkin tumma pohjavire.
Vähän samantapaista, mutta hiukan vähemmän tummaa edustaa Elizabeth Goudge: Vihreän delfiinin maa, Vanha majatalo, Perheen sydän, Kellojen kaupunki, Syksy katedraalikaupungissa.
Lämmin ilmapiiri on Agnes Sligh Turnbullin teoksissa - mutta Yhdysvalloista. Parissa teoksessa esiintyy sama David Lyall-nimisen papin ja hänen vaimonsa Maryn perhe, jossa on kolme aikuistuvaa lasta pikkukaupungissa Ladykirkissä. Muissa teoksissa on eri henkilöitä....
HelMetin sivuilla voi laittaa kysymyksiä esimerkiksi palautteiden kautta osoitteessa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eräpäivätiedotteet tulevat yhä entiseen malliin. Järjestelmäuudistuksen jälkeen eräpäivätiedotteiden lähetysosoite vaihtui, joten kannattaa tarkistaa sähköpostisi roskapostikansio ja roskapostisuodattimet, sillä todennäköisesti eräpäivätiedotteet ovat menneet uudistuksen jälkeen jääneet roskapostisuodatukseen.
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Valitettavasti ei. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja se on rinnastettavissa luottokorttiin. Sen saadakseen asiakkaan tulee todistaa henkilöllisyytensä näyttämällä virallinen henkilöllisyystodistus. Kortin kirjoittaminen kirjastossa ei vie kuin hetken.
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
