DVD-levyille tarvitaan kirjasto-oikeudet. Kun kyseiselle elokuvalle on saatu kirjasto-oikeudet niin se hankitaan kirjastoihin. Seuraa tilannetta www.helmet.fi sivulla.
Aiheestasi näyttää löytyvän varsin paljon aineistoa sekä kirjoja että artikkeleita. Käyttäen esim. seuraavia hakusanoja "väkivalta, tytöt", "väkivalta, naiset", "aggressiot, tytöt", "aggressiot, naiset", "rikollisuus, tytöt", "jengit, tytöt" sinun pitäisi löytää runsaasti relevanttia aineistoa. Itse selasin Pääkaupunkiseudun kirjastojen "Plussa"-tietokantaa, Helsingin yliopiston kirjaston "Helkaa", sekä artikkelitietokantoja "Arto" ja "Aleksi". Yliopistokirjastojen yhteistietokanta "Linda" ei muutostöiden vuoksi valitettavasti tänään avautunut, mutta sinun kannattaa ehdottomasti etsiä myös sieltä. Tässä muutamia esimerkkejä mielestäni relevanteista kirjoista: Honkatukia, Päivi: "Sopeutuvat tytöt?--sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja...
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Kirjoja, jotka käsittelevät Iso-Britannian sosiaalilainsäädäntöä ja sosiaalityötä, ei läytynyt Oulun kaupunginkirjastosta. Sen sijaan Aleksi -tietokannasta tulostui artikkeliviitteitä, joista muutama esimerkki:
NIKLANDER, Soila: Lastensuojelujärjestöt valvovat lapsen etua Britanniassa: satoja projekteja ja varainhankintakampanjoita. Lapsen maailma 1993, nro 5 s. 40-41
TERAPEUTTINEN hoitoyhteisö HMP Channings Woodin vankilassa. Uusi kriminaalihuolto 2000, nro 2 s. 38-41
JOUSIMA, Kaarina: Päivä lontoolaisen lastensuojelutarkkaajan elämässä. Sosiaaliturva 1985, nro 16 s. 752
TÖRRÖNEN, Marita: Vanhempien velvollisuudet ja lapsen oikeudet korostuvat Englannin uudessa lastensuojelulainsäädännössä. Sosiaaliturva 1992, nro 7 s. 4-7
Täydellisen...
Homoseksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja ovat mm Marianne Backlénin Tulilinnun tanssi, Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani, Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi, Tapani Heinosen Reunalla, Taru Väyrysen Ei millään pahalla sekä Jera Hännisen Harakkapoika. Lisää löytyy hakemalla asiasanalla homoseksuaalisuus kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi/) tai kirjaston tietokannasta (jolloin kannattaa rajata haku kaunokirjallisuuteen).
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia....
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
Kirjan tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta, mutta yhtään kirjaa ei kirjastoissa ole, ja siksi varaaminenkaan ei onnistu. Mahdollisesti kirja on aikaisemmin jossakin kirjastossa ollut, mutta jouduttu esim. huonokuntoisena poistamaan.
Pääkaupunkiseudulla kirjaa on vain Svenska Handelshögskolanin kirjastossa. Tähän kirjastoon tarvitset oman kortin.
https://www.hanken.fi/sv/om-hanken/organisation/bibliotek
https://finna.fi
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Sofien valinta -elokuvan musiikin on säveltänyt Marvin Hamlisch. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Marvin_Hamlisch ). Elokuvassa kuullaan lisäksi Felix Mendelssohnin sävellys Lieder ohne Worte (Songs Without Words), Op. 30, No. 1.
