Nobelin palkinnon viralliselta nettisivustolta löytyvät vuosiluvun mukaiset listat Nobelin kirjallisuuden palkinnon saajista ja myös paljon muuta tietoa palkinnosta ja kirjailijoista (ks. linkit alla). Kirjalijalistassa olevaa vuosilukua klikkaamalla pääsee kirjailijan sivulle, josta puolestaan löytyy alahakemistoista mm. bibliografisia ja elämäkertatietoja. Sivuilta voi lukea myös esimerkiksi palkinnonsaajien puheet ja uudempien palkinnonsaajien osalta mm. videoita palkinnonjakotilaisuuksista.
Suomeksi aiheesta löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi Wikipediasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa käsittelevältä sivulta (ks. linkki alla). Kirjailijoiden nimeä klikkaamalla pääsee edelleen ko. kirjailijaa käsittelevälle sivulle.
Lähteet:
http://www...
Ilkka Taiton Documenta gregoriana: latinalaisen kirkkolaulun lähteitä Suomessa –teoksen on julkaissut kirjankustantaja WSOY vuonna 1992. Siitä on julkaistu kaksi versiota: 2000 kappaleen numeroitu versio (ISBN 951-0-17388-6) ja numeroimaton (ISBN 951-0-18347-4). Kirja ei ole enää myynnissä.
WSOY:stä kerrottiin, että silloin kun numeroitu versio oli myynnissä, sen hinta oli 476 €. Numeroimattoman hinta ei selvinnyt, se oli kuitenkin selvästi alhaisempi. Kirjan ISBN-numero löytyy yleensä kirjan takakannesta ja ensimmäisiltä sivuilta ennen varsinaista tekstiä.
Kirjoja voi tarjota myytäväksi ainakin antikvariaatteihin, joissa kirjakauppiaat määrittelevät hinnan.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Antje on alankomaalainen diminutiivimuunnos naisen nimestä Anna. Anna-nimi puolestaan pohjautuu heprean Hannah-nimeen, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.
http://de.wikipedia.org/wiki/Antje
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna
CD-leyltä ”Lauluja musiikki-iloitteluista 1979-94”, tekijänä Uusi Iloinen Teatteri, pitäisi haun perusteella löytyä UIT:n versio sekä Kiiriminnasta että Räppänästä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön levystä lähimmässä kirjastossa.
Olisikohan kyseessä Tony Rossin v. 1986 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Tahdon pottani!(Lasten keskus, 1986). http://www.helmet.fi/record=b1484337~S9*fin
Kirja on ilmestynyt myös paksulehtisenä laitoksena v. 2002. http://www.helmet.fi/record=b1484336~S9*fin
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Rufus Wainwrightin esittämä Hallelujah-kappale on Leonard Cohenin säveltämä ja sanoittama, joten tee uusi haku kirjaston tietokannasta: laita tekijäksi Cohen, Leonard ja teoksen nimeksi Hallelujah ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla nuotin nimeä näet, millaisesta nuotista on kysymys: joissakin nuoteissa on pianosovitus, joissakin esim. vain melodianuotinnos ja sointumerkit.
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Lakimies lehti on tilattu Kuopion kaupunginkirjastoon, pääkirjaston lehtisaliin. http://kirjasto.kuopio.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D216A31D9%25…
Kirjastot.fi:n monihausta selviää mihin muihin kirjastoihin lehti on tilattu. http://monihaku.kirjastot.fi/
Artikkeli on luettavissa Editan Edilex-palvelussa http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakimies/6959
Edilex on käytettävissä useimmissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
