Kannaksen lukion kirjat näkyvät valitettavan harhaanjohtavasti meidän Lahden kaupunginkirjaston LASTU -tietokannassa aivan kuin ne olisivat osa meidän kokoelmaamme. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan Kannaksen lukion kirjat ovat erillinen kokoelma, johon meillä ei ole muuta yhteyttä kuin vain saatavuusnäkymä. Meillä ei siis siten myöskään ole mahdollisuutta tehdä varauksia kirjoihin, joten niitä ei myöskään kuljeteta noudettavaksi kaupunginkirjastoon.
Lisäksi Kannaksen lukio taitaa olla kesälomalla, joten siellä ei ole tällä hetkellä henkilökuntaakaan koulukirjastoa hoitamassa.
Katsoin kirjojen saatavuutta MASTO -tietokannasta (masto.amkit.fi), mutta heiltä löytyy tarvitsemistasi kirjoista vain tavalliset niteet, ei opettajan...
Se, että autoon ei saa palauttaa mitään kiinteästä kirjastosta lainattua, ei koskaan ole ollut kielto, vaan suositus. Ymmärtääkseni tätä suositustakaan ei enää käytetä.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Kirjastot.fi-sivustosta http://www.kirjastot.fi löydät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot Kirjastot-kanavalta (valitsemalla aakkosista pääset kunkin kaupungin- tai kunnankirjaston kotisivulle, josta löydät ko. yhteystiedot).
Samasta osoitteesta samalta kanavalta löydätlinkit ammattikorkeakoulukirjastoihin, yliopistokirjastoihin ja erikoiskirjastoihin.
Myös Kirjastokalenterista löydät samat tiedot.
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
Moi!
Graalin vartija on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Nuori temppeliherra -sarjasta. Kirja on julkaistu ja käännetty tänä syksynä. Silmäilin kirjailijan kotisivuja enkä löytänyt mainintaa jatko-osien aikatauluista. Kirjailijalla on julkinen sähköposti, jonne voit halutessasi osoittaa sarjaan liittyviä kysymyksiä englanniksi tietenkin. Yhteystiedot löydät netistä http://www.michaelpspradlin.com/ WSOY on kustantanut ensimmäisen osan, joka on käännetty suomeksi varsin pian ilmestymisen jälkeen.
Tästä osoitteesta löytyy kuva jossa esitellään kuinka uusi kirja avataan ensimmäisellä kerralla:
http://kirjansidonta.blogspot.com/2010/09/kuinka-uusi-kirja-avataan.html
Valitettavasti kuvan teksti on englanninkielinen mutta kuvasta näkyy kuitenkin millä tavalla pitäisi toimia.
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Korkeus tarkoittaa sivutolpan korkeutta ja leveys ylätolpan pituutta.Esim. Suuri urheilukirja -teoksessa (julk. 1975) olevasta kuvasta ei aivan tarkasti näe, onko mitta otettu tolpan ylä- vai alareunasta.
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole tilastoja lääkehoitovirheistä tai niiden dokumentoinnista. Suomessa lääkehoidon säädöksistä ja seurannasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alainen Lääkelaitos.
Suosittelen tutustumaan heidän Internet-sivujensa sisältöön ainakin lainsäädännön osalta. Myös tarkemmat tiedustelut aiheesta kannattaa ohjata suoraan heille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyspalvelut -aihealue:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thindex.htx
Lääkelaitos:
http://www.nam.fi/laakelaitos/
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa...
