Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa sinulla voi olla kerralla korkeintaan 40 teosta, joista kaikki voivat olla kirjoja. Muun aineiston määrä on kuitenkin rajattu. Tarkempia tietoja löydät kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5075 .
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Seikkaperäisin yleistajuinen suomenkielinen tietokirja, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain historiaa, lienee Ari Helon Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys. Sekään ei kovin monisanaisesti toiseen lisäykseen puutu; kaiketikin takuuta jokamiehen oikeudesta aseenkantoon on perusteltu miliisin eli kansalliskaartin säännöllisen harjoittamisen tarpeella.
Ensimmäiset kymmenen lisäystä muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien nimellä (the American Bill of Rights). Ne kaikki ratifioitiin samanaikaisesti ja ne tulivat voimaan 15.12.1791.
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Ompelukoneiden, kuten kaikkien Singer-koneiden, valmistusajankohdan voi tarkistaa ismacs.net tietokannasta sarjanumeroluettelosta: Singer Sewing Machine Company Serial Numbers. Kyseisellä, pelkällä E-alkuisella sarjanumerolla kyseisetä tietokannasta ei löydy listaa. Sen sijaan, esimerkiksi EC-, EE- ja EG-alkuisia sarjanumeroita, kuten myös F-kirjaimella alkavia Singer-malleja sarjanumerolistalta löytyy paljon. Sarjanumerolista näyttää sarjanumerot alkaen esimerkiksi numerosta F-592650 ja päättyen F-657649 numeroon. Samalta riviltä vasemmalta oikealle luettuna näkyy muun muassa ompelukoneen mallin numero (esim. 66K), valmistettujen koneiden määrä (esim. 65 000) sekä valmistusajankohta (kuukausi tai kuukaudet sekä...
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomenkielisistä kirjoista vai muunkielisistä kirjoista. Yleisesti voin sanoa, että voimme hankkia E-kirjastoon vain niitä kirjoja ja muita aineistoja, joita sopimustoimittajamme tarjoavat. Suomenkielisistä Fred Vargas -dekkareita ei sopimustoimittajamme valikoimassa tällä hetkellä ole. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja E-kirjastolle voidaan tarjota ja millä ehdoilla. Emme voi valita kirjoja, joita valikoimassa ei ole. Tilanteet ja valikoimat tietenkin muuttuvat.E-kirjaston asiakkaat voivat lähettää hankintaehdotuksia E-kirjasto-sovelluksen kautta. Anna palautetta -valikosta vaihtoehto 'Aineiston hankintaehdotus'.
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Keskustelua käytiin mm. siitä Mikä on taidetta? Teemu Mäki itse kysyi Millä tavalla eläimen tappaminen ruuaksi eroaa eläimen tappamisesta taiteen välineenä?
Kannanottona voitaneen pitää sitäkin, että Mäki sai Helsingin hovioikeudessa 1 400 markan sakon eläinrääkkäyksestä, koska kissan tappaminen tuotti tarpeetonta kipua pitkäkestoisuutensa takia, ja kissa oli hankittu epärehellisesti. Tappamisen kuvaaminen ja käyttö taiteessa ei ollut oikeuden mielestä tuomittavaa. Teemu Mäki on toiminut viisi vuotta Aalto-yliopistossa professorina.
Laajemmin asiaa käsitellään Sini Palosaaren pro gradu -työssä.
hs.fi. Taiteesta ja etiikasta keskusteltiin Muu ry:ssä, 10.12.1990. (maksumuurin takana).
Palosaari...
Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
Hei!
Kyseessä on Jevgeni Jevtusenkon runo "Nuku rakkaani...". Runo löytyy ainakin Jevtusenkon teoksesta Runoni (Kirjayhtymä 1984). Teoksen runot ovat ilmestyneet Neuvostoliitossa 1952-1972. Kyseinen teos löytyy Nurmijärven kirjaston kokoelmasta, joten voit käydä kysymässä kirjaa kirjastosta.
Tätä on kysytty aiemminkin ja kopioinkin tähän osan silloisesta vastauksesta:
"Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. https://evl.fi/...
