Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus) voivat pariutua keskenään ja saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Dromedaari-kameli-ristetyksiä tuotetaan nykyään Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Usbekistanissa kantojuhdiksi sekä Turkissa kilpailijoiksi uroskamelien painikisoissa. Ensimmäisen polven risteytyksellä on yksi kyttyrä, mutta se on muodoltaan pidempi kuin puhtaalla dromedaarilla.
Lähde ja lisätietoa:
Dioli, Maurizio: Dromedary (Camelus dromedarius) and Bactrian camel (Camelus bactrianus) crossbreeding husbandry practices in Turkey and Kazakhstan: An in-depth review. Luettavissa verkossa: https://pastoralismjournal.springeropen.com/articles/10.1186/s13570-020…
Finna-haulla löytyy kaksi äänitettä.
Kasetti Pullakuskien parhaita https://www.finna.fi/Record/viola.189212 sekä
CD-levy Radio City 10 vuotta https://www.finna.fi/Record/viola.619131
Netistä löytyy yksi videotaltiointi: Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää - Pullakuskit. https://www.youtube.com/watch?v=YR98-NjCwbE
Pullakuskeilla eli Mato Valtosella, Jope Ruonansuulla ja Sakke Järvenpäällä on epäviralliset fanisivut Facebookissa. https://fi-fi.facebook.com/Pullakuskit/?ref=stream
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole velvollisuutta julkaista kysymyksiä ja vastauksia. Jokainen vastaaja valitsee itse, miten hän toimii. Ohjeena on julkaista kysymykset niin, että niistä on hyötyä muille tiedonhakijoille. Mikäli kysymys sisältää henkilökohtaisia tietoja tai sellaisia tietoja, jotka eivät kuulu tietopalvelun piiriin, ne tallennetaan suljettuun arkistoon. Ne siis jäävät myös talteen. Toimituksessa julkisten vastausten sisältöä seuraa yksi henkilö osan työajastaan. Julkaisemattomia vastauksia ei pystytä seuraamaan toimituksessa.
Emme myöskään pysty etsimään kysymyksiä lähettäjän tiedoilla ylläpidosta tietosuojan vuoksi, emme siis voi tarkistaa useampia vastauksia lähettäjän tiedoilla, vain itse...
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön...
Linnan Tuntematon sotilas on käännetty espanjaksi: Soldados desconocidos. Barcelona.1957. Sitä löytyy lainakappaleita Helsingin kaupunginkirjastossa,
valitettavasti suomalaisissa kirjakaupoissa sitä ei enää ole myynnissä.
Sitä ei ollut myöskään Amazon-verkkokirjakaupassa myynnissä.
Kannattaa ehkä tiedustella kirjakaupoista Espanjassa.
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen...
Kirjan korvausvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka kortilla teos lainattiin. Esim. jos opettaja on lainannut oppilaiden kirjat omalla kortillaan tai koulun kortilla, on hän viime kädessä korvausvelvollinen. Kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Sirpale kirjan korvaushinta on 19,50e. Kirjan voi myös korvata hankkimalla uuden tai vähän käytetyn täsyin vastaavan kirjan.
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä nuorten tai nuorten aikuisten kirjoista
-Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (lesbolaisuus: äidit) (sarja)
-Simukka, Salla: Tapio ja Moona –sarja (lesbolaisuus: äidit)
-Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (sarjassa useampia kirjoja) (lesbolaisuus: tytöt)
-Hänninen, Jera: Harakkapoika (homoseksuaalisuus: pojat)
-Wilenius, Henrik: Saranapuolelta (homoseksuaalisuus: pojat)
Enemmänkin vaihtoehtoja löytyy esim. em. asiasanojen avulla haettuna, mutta näitä esimerkkikirjoja on viime vuosina luettu ja vinkattukin.
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jemina-nimestä on kysytty myös aiemmin. Lainaan tässä suoraan aiempaa vastausta:
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan....
Laulu saattaa olla tamperelaisen laulajan ja lauluntekijän Ilmo Korhosen kynästä. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu laulu nimeltä "Sotaveteraanien lapset". Sen sanoja ei ole täällä SKS:n kirjastossa, jolle kysymyksenne kohdistitte. Tiettävästi säkeissä kerrotaan suurten ikäluokkien elämänkaaresta sodanjälkeisessä Suomessa.
Laulu on julkaistu ainakin CD-albumilla "Musaa mäeltä 4". (Tampere: Pispalan Musiikkiyhdistys, 2006). Levyllä sen esittää Nääsboys-yhtye. Tallenne on aika hankalasti saatavissa kirjastoista, suurimmista kaupunginkirjastoista sitä näyttäisi olevan vain Tampereella ja Hämeenlinnassa. Äänitettä kuvaillaan Internet-osoitteessa http://www.pispala.fi/yhdistykset/musiikkiyhdistys/musaa.html .
Ilmo Korhoselta itseltään kannattaa...
Kirjan voi palauttaa kaikkiin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä muihin Päijät-Hämeen yleisiin kirjastoihin ( http://lastukirjastot.fi/ ).
Lahden korkeakoulukirjaston toimipisteisiin ( http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/Sivut/default.aspx ) ei voi palauttaa Lastu-kirjastojen aineistoa.
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Kyllä meillä on vahva suositus maskin käytöstä.
Yritämme kaikin keinoin saada asiakkaat käyttämään kasvomaskia.
Palvelutorilla on niin paljon myös riskiryhmiin kuuluvia käyttäjiä, koska meillä on täällä terveyskeskus, Päihde- ja mielenterveystyön piste, HUS laboratorio, Hammaslääkäriasema ja neuvola. Lisäksi Palvelutorilla ovat auki myös Asiointipiste ja Kela. Kirjastokin osittain.
Kävijöitä on siis paljon kaiken ikäisiä espoolaisia. Yritämme suojata kaikki asiakkaame turhilta tartunnoilta. Siispä suosittelemme (jopa pienellä patistuksella) käsidesin ja maskin käyttöä.
Myös Ison omenan ostoskeskuksessa on maskisuositus kaikissa sisätiloissa.
Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi."
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista....
