Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla...
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
"Joriini" on Suomessa perinteisesti käytetty nimitys perinteiselle, punaiselle tarhadaalialle (Dahlia hortensis). Sen pitkänomaiset mukulat muistuttavat joskus pulleita sormia tai varpaita. Nimi "joriini" tulee todennäköisesti kasvitieteilijä Johann Gottlieb Georgin sukunimestä, jota on venäjän kielessä käytetty myös daalian nimenä (georgín).
Mausteinkiväärin (Zingiber officinale) syötävä maavarsi muistuttaa jossain määrin daalian mukuloita, mutta kasvit eivät ole läheistä sukua toisilleen.
Heikki Poroila
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Niin, tässäpä vasta kysymys!
Usein virkanimitykset liittyvät enemmän tai vähemmän tiiviisti edustukselliseen päätöksentekoon, jota tehdään ministeriöissä. Tällöin poliittiset sidonnaisuudet ja muodollisen pätevyyden rajat voivat hämärtyä.
Poliittisin perustein tehtyjä virkanimityksiä on kritisoitu aina 70-luvulta asti, ja jopa Yle on tuominnut ne korruptioksi. Ongelma lienee siinä, että poliittisen kokemuksen voi nähdä "korvaavan" muodollista pätevyyttä ainakin osaltaan. Vaikka poliittiset virkanimitykset ovat paitsi moraalisesti kyseenalaisia myös nykyään laittomia, kuten tässä HS:n maksumuurin takana olevassa jutussa todetaan, tulkinnanvaraa lakiin tuo se, että sen mukaan ketään virkamiestä ei saa "ilman...
Tässä Tilastokeskuksen koulutustilastoista saatu tieto: Vuonna 1989 syntyneistä ylioppilaita oli vuoden 2023 lopussa 31 600 eli 42,0 prosenttia. Avoimia opiskelijat ja tutkinnot -tilaston lähdetaulukoita ylioppilastutkintojen suorittamisesta: 135i -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, 2008-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_135i.px/13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_13nc.px/Tilastosivu: https://stat.fi/tilasto/opiskt
Vastaus löytyi videolta. Jakso on LWT:n filmatisoinnissa nimeltään 'The Incredible Theft' (ja useimmiten nimeke on sama kuin Christiellä). Miss Lemon kysyy: 'But how will I know where to file her, if I haven't got her
name?' Ja Poirot'n vastaus: 'Life first, miss Lemon, filing second.' Oikeinkirjoitus selvinnee romaanin/kertomuksen lehdiltä.
Sitaattia selventää kirjan juonta tässä kohdassa valottava teksti: He was trying to get his secretary to accept an
anonymous phone call; she was resisting because she could not figure out where to file the record of the call.
Sitaatti ei ehkä ole Christieltä vaan käsikirjoittajalta. LWT:n jaksoihin on lisätty paljon sivujuonia (usein humoristisia), joita Christien alkuperäisissä
romaaneissa ja...
Tein tiedonhaun pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin, ks. (Aihe:riistaruoat) OR (Aihe:riistaruoat AND Aihe:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi) Sain hakutulokseksi yhteensä 50 kirjaviitettä.Tein haun myös näin: (Aihe:ruoanvalmistus OR Aihe:ruokaohjeet OR Aihe:ruoka) AND (Kaikki osumat:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Tulokseksi sain vain alla olevat "Jaakon parhaat" ja "Butlerin kanssa keittiössä".Tässä muutama esimerkki hakutuloksesta: Kolmonen, Jaakko & Mäkelä, Matti: Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut. Patakolmonen 2006. Ks. Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Kolmonen, Jaakko: Jaakon parhaat. Patakolmonen [1983]. Ks....
Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Kyseessä on Joan Lingardin teos Heinäkuun kahdestoista (The twelft day of July, suom. Tutteli Lindberg, Otava, 1974).
Voit lukea kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-c…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden alueesi verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/lumme.1140100
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Vaski-kirjastot eivät saa mitään tietoja väestörekisteristä tai mistään muultakaan taholta eli kuolemasta pitäisi ilmoittaa kirjastoon. Samalla tarkastetaan lainatilanne yms. ja poistetaan asiakastiedot.
Sama koskee muitakin yhteystietoja. Moni asiakas luulee tehdessään osoitteenmuutoksen, että siitä ilmoitetaan kirjastoon, mutta emme saa ilmoitusta. Käyttösäännöissä sanotaankin, että on asiakkaan vastuulla ilmoittaa, jos yhteystiedot muuttuvat (osoite, s-posti, puhelinnro).
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt (finna.fi)
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen: Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin keväällä hyvin samankaltaiseen kysymykseen. Linkki vastaukseen tässä.
Lyhyesti: taloyhtiöihin saa asentaa valvontakameran, myös nauhoittavan, kunhan se on asennettu niin, ettei se loukkaa yksityisyyttä ja kameravalvonnasta on selkeä ilmoitus tilassa, jota valvotaan.
Kototietokannasta saa ikäryhmittäisiä tietoja väestöstä äidinkielen mukaan suurimpien kaupunkien osalta taulukosta Kieli iän ja sukupuolen mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1990-2021.
5–14-vuotiaiden yleisimmät äidinkielet 2021:
Espoo: suomi, ruotsi, arabia, venäjä, somali, viro, englanti, albania, kiina ja kurdi
Helsinki: suomi, ruotsi, somali, venäjä, arabia, viro, englanti, kurdi, farsi ja kiina
Vantaa: suomi, venäjä, viro, arabia, somali, ruotsi, albania, kurdi, englanti ja farsi
Turku: suomi, ruotsi, arabia, somali, kurdi, albania, venäjä, viro, farsi ja englanti
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa tietoja peruskoulun oppilaiden äidinkielistä oppilaitoksen maakunnan mukaan: Vipunen: oppilaat äidinkielen...
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
