Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,...
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Tiedustelin sanonnan alkuperää Kotimaisten kielten keskuksesta ja he vastasivat näin:
Sanonta ”pelti paljaana” on suosittu ainakin rap-lyriikoissa ja vaikkapa kuntosaliharrastajien keskuudessa. Esimerkiksi rap-artisti Uniikki lauloi pelti paljaana olemisesta kappaleessaan Paita pois jo vuonna 2012. Ilmeisesti pelti ja yläpelti tarkoittavat sanonnan yhteydessä samaa; yläpelti vain korostaa, että kyse on nimenomaan kehon yläosan verhoamattomuudesta.
Ikävä kyllä meillä ei ole tietoa sanonnan alkuperästä, ainoastaan arvauksia. Ehkäpä miehen alaston, treenattu yläruumis tuo mieleen peltipinnan.
Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862...
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista::
https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Lainoja voi uusia joko käymällä paikan päällä jossakin pääkäupunkiseudun kirjastossa (kirjastokortti mukana) tai puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min) - ei kuitenkaan myöhässä olevia kirjoja. Lainan voi uusia 5 kertaa peräkkäin, paitsi silloin jos kirjasta on varaus kirjastossa.
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Taidemaalari Juho Rissasen aviottomasta pojasta Mauri Julinista ei tiedetä paljoakaan. Monet elämäkerrat eivät lainkaan mainitse häntä tai hänen äitiään Saimi Maria Julinia.
Kansallisbibliografiassa kerrotaan, että Juho Rissanen avioitui kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa samana vuonna kuin hänen poikansa syntyi. Avioliitosta ei syntynyt lapsia ja se päättyi eroon vuonna 1915. Sama asia kerrotaan myös Juho Rissasen rahaston esitteessä:
https://kansallisbiografia.fi/
https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=286550
Helsingin Sanomien artikkelissa 13.12.1998 (Rissasen tuntematon pojanpoika on markkinamies) kerrotaan torikauppias Jorma Julinista, joka on pienestä asti tiennyt...
