Kansallisbibliografia Fennican mukaan suomeksi on julkaistu teokset "Maan uumenissa", "Ikuisen päivän maa" ja "Kuninkaan poika". Sarjaan kuuluu edelleen teos "Tarzan maan uumenissa", joka kertoo Tarzanin seikkailusta Pellucidarissa. Fennicasta ei löydy teoksia "Takaisin kivikauteen", "Kauhujen maa" tai "Villi Pellucidar". Kongressin kirjaston tietokannasta löytyvät edellämainitut sekä maininnat teoksista "Savage Pellucidar", "Back to the stone age" ja "Land of terror", joita ei siis ole suomennettu.
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m).
Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta.
Suomen korkeimmat huiput
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898
https://www.pokokorpilahti.fi/...
Kyseessä voisi olla Anita Shreven romaani Vaaralliset kirjeet, vaikka kesäleirillä kohdatun tytön nimi onkin siinä Siân. Päähenkilön nimi on Charles Callahan, ja hänellä on Harriet-niminen vaimo. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1994. Alkuteos Where or When on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_124
Kyseiset rivit ovat Unto Kupiaisen runosta Oppineen herran hautajaiset, joka on julkaistu kokoelmassa Peeveli ja peipponen (1958).https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kerran-elamassani-kuullut-unto?language_content_entity=fiUnto Kupiaisen Peeveli ja peipponen Helmet-kirjastoissa
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Olit valinnut kysymykseesi vastaajakirjastoksi Helsingin. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta HelMetistä ei valitettavasti kuitenkaan löydy teoksia asiasanalla goodwill, ja aihepiiri onkin pikemmin tieteellisten kirjastojen alaa. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oman oppilaitoksesi kirjastosta. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kyllä löytyy muutamia kirjoja, joiden asiasanoituksessa goodwill on mukana:
http://finna.fi
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyvät seuraavat viitteet:
Jäppinen, Jouni At least five vays to run a guest studio : goodwill alone is not enought
teoksessa: Arsis 22(2005): 3, 20 2005
Hirmuinen hinku maailman huipulle : selvitys Suomen 500 suurimmasta yrityksestä
julkaisussa: Talouselämä 65...
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava...
Esimerkiksi Luonnontila.fi:ssa ja Vapaa-ajan kalastaja.fi:ssä silakkapopulaatioista puhutaan monikossa, Itämeren kalat https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it10-itameren-kalat ja Silakka https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/silakka/ .
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen, https://sites.utu.fi/herringproject/fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta tähän kysymykseen, yleisen kirjaston lähteistä ei oikein tähän asiaan löytynyt valaistusta. Silakkaprojektin asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/research-group/ ja projektin julkaisut täältä, https://sites....
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset...
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
