Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä...
Esitelmän tekeminen ei ole aina helppoa, mutta ehkä seuraavista vinkeistä on sinulle apua:
Tutkielman teosta ja kirjoittamisen tekniikasta on julkaistu monia oppaita. Tässä muutamia niistä:
Ekholm, Kai: Verkkoajan tutkielmantekijän opas
Ekholm, Kai: Tee gradu! Graduntekijän selviytymisopas
Ohjeita tutkielman kirjoittajille/Anneli Lieko & al.
Gothoni, René: Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja tutkielman laatijalle
Kuten luettelosta huomaat, useimmat oppaat on suunnattu laajempien tutkielmien kirjoittajille, mutta voit toki soveltaa niitä esitelmien teossa. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä oppaita löytyy luokasta 151.2. Hyviä oppaita löytyy myös verkosta, tässä pari vinkkiä:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/
http...
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Hei
Kate Atkinsonin romaani Elämä elämältä sopii etsimääsi kirjatyyppiin. Teoksen päähenkilölle Ursulalle kuvataan erilaisia vaihtoehtoisia elämiä.
Toinen ehdotus on Lauren Olivierin nuorten aikuisten kirja Kuin viimeistä päivää. Teoksen juonta kuvataan näin:
Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. Oikukas kohtalo paljastaa Samathalle asioita, jotka lyövät kaikki ällikällä – myös hänet itsensä. Eikä onnellinen loppu olekaan enää...
Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Kaarina Helakisa-seura ei saanut kirjaan rahoitusta, joten he laittoivat kirjan aineiston luettavaksi omille nettisivuilleen. Kaarina Helakisa-kirjailijaseuran toiminta on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Seuran sivuilta löytyy kuitenkin yhteystiedot, joihin voit ottaa yhteyttä jos Helakisasta haluat keskustella. Seuran nettisivujen osoite on :
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/kaarina-helakisa/
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsimäsi kirja voisi olla Bengt Anderbergin Satu pienen pienestä tytöstä. Se on ilmestynyt Lasten parhaat - kirjakerhosarjassa vuonna 1994, kuvitus on Jan Mogensenin ja suomennos Leena Järvenpään.
Analogisen television ruuduissa tanssiva lumisade on kohinaa eli satunnaisia taajuuksia sisältävää signaalia. Suuri osa kohinasta on television sähkölaitteissa väkisin syntyvää lämpö- ja raekohinaa. Osa on myös muuta ympäristön taustakohinaa, joka on peräisin eri laitteiden ja lämpimien pintojen säteilemästä sähkömagneettisesta säteilystä, Auringon hiukkaspurkauksista ja kosmisesta taustasäteilystä. Televisiovastaanottimen viritin vahvistaa vastaanottamansa signaalia. Kun signaalin kantoaaltoa ei ole tai kohinaa on paljon suhteessa hyötysignaaliin, vahvistus tuo kohinan näkyviin lumisateena.Lähteet:Kohina – WikipediaHärö, Mika. "Digitaaliset televisiotekniikat ja analogisen antenniverkon päivittäminen digiaikaan".Why Don't TVs Have Static...
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi...
