Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Voit hakea varauksesi, jos lainaan unohtuneen kirjan eräpäivästä on vähemmän kuin 4 viikkoa. Kun saat toisen muistutuksen lainan erääntymisestä, korttisi "menee lukkoon" lainaamisen osalta. Samoin kortti lukittuu, jos sinulla on 30€ sakkoja.
Ellet pääse noutamaan varaustasi, se kannattaa perua (vaikkapa kirjastoon soittamalla) sillä noutamattomasta varauksesta menee Helmet kirjastossa1€ sakko.
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21
Esimerkiksi seuraavat kirjat voisivat olla asiassa avuksi: Alborough: Miro ja uusi veli, Horse: Pikkukani ja uudet vauvat, Leblanc: Kun minusta tuli isoveli, Lobel: Äiti rakastaa aina sekä McAllister: Rakastan sinua, pikku Eelis. Näissä kaikissa käsitellään tunteita, joita pikkusisaruksen syntymä voi aiheuttaa sekä muistutetaan siitä, että rakkautta riittää kaikille.
Rekolan Eetu ja ruma Rusina on hieman pidempi ja humoristinen tarina sisarkateudesta. Myös perinteinen Wolden Sanna ja pikkuveli sekä Robberechtin Tyttö, joka tahtoi takaisin äidin vatsaan, voisi olla mukava lukea yhdessä. Holabirdin Anniina ja pikkusisko -kirjassa pikkukoululainen Anniinan on aluksi vaikea asettua isomman sisaruksen rooliin. Monissa näistä kirjoista...
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu...
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan...
Virsitutkija Suvi-Päivi Koski kertoo artikkelissaan 20.12.2018 :"Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi." https://helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanvanhakirkko/uutiset/jouluyojuhlayo-juhlavaaherkkyyttajo200vuotta
Sanoituksia löytää netistä hakemalla englanniksi (Silent Night words in Arabic)
Shira net sivustolla sanat on translitteroitu englanniksi. http://www.shira.net/music/arabic-christmas.htm#Silent
Net hymnal org sivustolla sanat ovat arabiaksi kirjoitettuna. http://nethymnal.org/non/ar/silnitar.htm
Somaliankielistä käännöstä oli hieman hankalampi löytää, mutta Christmas...
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun...
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...
hei,
Ainakin Faravidin maa - Pohjois-Suomen historia -niminen teos käsittelee jonkin verran aikaa ennen kristinuskoa. Sen ovat toimittaneet Kyösti Julku ja Jorma Ahvenainen. Oulu 1985.
myös näistä voisi olla apua:
Ylimaunu, Timo; Kvenland 1000; Perämeren rannikon ihminen rautakaudella. Kemi 1995.
Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Åbo 1990.
Häkkinen, Kaisa; Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki SKS 1996.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit hakea itse lisää teoksia asiasanoilla "rautakausi" "esihistoria" "suomi" "varhaishistoria" "nimistöntutkimus" "asutushistoria". Lindan käytöstä voit kysyä lähikirjastostasi. Mielenkiintoisilta vaikuttavat teokset on mahdollista kaukolainata...
Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön...
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
