Kysymääsi asiaa voi selvittää eri maiden kansalliskirjastojen kautta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan suomeksi on julkaistu kaksi Mirko Hanakin kuvittamaa kirjaa, Ystäväni metsänväki ja Perhonen, hassu varpunen. Kirjojen julkaisuajat ja kääntäjät selviävät Fennica-tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=mirko+hanak&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Ruotsin kansalliskirjaston (Sveriges Nationalbibliotek) Libris-tietokannan mukaan Mirko Hanak on kuvittanut kirjat Stora sagoskatten: sagor från hela Europa ja Skriet från vildmarken:...
Yksittäiset työnantajat, kuten Fordin autotehtaat aloittivat Yhdysvalloissa vapaat lauantait 1900-luvun alkupuolella. Presidentti Franklin Roosevelt allekirjoitti vuonna 1938 yleisen työaikasäädöksen (Fair Labor Standards Act of 1938), joka takasi suurelle osalle työntekijöistä 40 tuntisen ja viisipäiväisen työviikon.
Lisätietoja Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Workweek_and_weekend
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Kysymäsi Raatteen marssi löytyy Sodan ja rauhan lauluja: opus 18 -nuottijulkaisusta. Se on ilmestynyt Miesäänisten laulukuntien ohjelmisto -sarjassa.
Nuottijulkaisu löytyy mm. Rovaniemen musiikkikirjaston kokoelmista: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.920295#componentpar…
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
Kertomastasi tulee mieleen Richard Adamsin teos Ruttokoirat (WSOY, 1978), jossa kaksi koiraa vaeltelevat nummilla karattuaan koe-eläinlaboratoriosta. Toinen koirista, kettuterrieri, on alunperin kuulunut miehelle, joka kuoli auto-onnettomuudessa. Tämän jälkeen miehen omaiset myivät terrierin koe-eläimeksi.
Olisiko lukijoillamme muita ehdotuksia?
Kyseinen Lauri Pohjanpään runo on nimeltään Muurahaisen neuvo. Runo sisältyy kokoelmaan Metsän satuja (1924). Kyseisen kokoelman lisäksi runo on luettavissa esimerkiksi Lauri Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helen Anhava, WSOY).
Englantilaisen Eric Malpassin (1910–1996) kirjoja luonnehditaan elämän ja lämpimän huumorin täyttämiksi kirjoiksi. Häneltä on suomennettu alla luetellut teokset.
- Aamulla kello seitsemän, 1978
- Beefy-paran pankkiryöstö, 1969
- Illalla kello kymmenen, 1968
- Joenrannan talossa, 1979.
- Oi, oi, tyttökulta, 1970
- Tuuli sadetta lietsoo, 1981.
Huumorilla höystettyä elämänviisautta edustavat myös seuraavat perhetarinat:
- Gilbert, Frank B. Jr.: Tusinoittain halvemmalla
- Bates, H. E.: Oi ihana toukokuu, Purppuratasanko, Rakkaus Lydiaan, Tuulahdus Ranskan ilmaa.
Palkittu ja kriitikoiden ”tosimpiin ja hauskimpiin” nykykirjailijoihin lukema Anne Tyler kuvaa kahdeksassa suomennetussa kirjassaan arkielämän tragikoomisuutta.
Elämäniloa edustavista...
The Vampire Diariesin kirjojen juonia ei valitettavasti löytynyt suomeksi.
Lyhyet englanninkieliset juoniselostukset löytyvät esimerkiksi sarjan kirjoittajan L.J. Smithin omilta internetsivuilta: http://www.ljanesmith.net/booklist.php
Tarkempi juoniselostus kaikista sarjassa tähän mennessä ilmestyneistä kirjoista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Vampire_Diaries_(novel_series)
Valitettavasti Lahden Runotietokanta ei tällä hetkellä ole käytössä, sitä ollaan liittämässä Kirjasampoon. Siihen olisi koottuna suomennettuja runoja.
Wikpedia antoi seuraavat tiedot:
Elegia William Butler Yeatsille (In Memory of W. B. Yeats): 1–3, suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu runouslehti 2005; nro 4
Ensimmäinen syyskuuta, 1939 (September 1, 1939), suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti 2005; nro 4
Kuulento, suom. Juhana Rossi, julkaisussa: Parnasso, 2004; nro 5
Laulu, suom. Risto Ahti, antologioissa Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1 ja Sanoja surun hetkiin, toim. Anu Silfverberg...
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
