Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Seikkaperäisin yleistajuinen suomenkielinen tietokirja, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain historiaa, lienee Ari Helon Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys. Sekään ei kovin monisanaisesti toiseen lisäykseen puutu; kaiketikin takuuta jokamiehen oikeudesta aseenkantoon on perusteltu miliisin eli kansalliskaartin säännöllisen harjoittamisen tarpeella.
Ensimmäiset kymmenen lisäystä muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien nimellä (the American Bill of Rights). Ne kaikki ratifioitiin samanaikaisesti ja ne tulivat voimaan 15.12.1791.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9949268
Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta:...
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi ...
Jos katsot vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) kirjoittamalla asiasanahakuun asunto-osakeyhtiö (voit katkaista sanan haluamastasi kohdasta), saat seuraavat 254 viitettä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=d&searcharg=asunto-osak&sea…
Näissä on tietysti mukana myös esim. asunto-osakeyhtiölakia koskevia teoksia. Tarkemmin rajatun hakutuloksen saat vapaalla sanahaulla kirjoittamalla hakuenttään sanat asunto-osakeyhtiöt historiikit helsinki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=asunto-osakeyhti%C3%B6t+histor…
Myös yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on nykyisin verkossa vapaasti käytettävissä. Tässä linkki Lindan hakutulokseen vastaavilla hakusanoilla:
http://finna.fi
Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
