Kyllä se on mahdollista. Sellon kirjastossa on kaksi muuntolaitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Tässä lisäohjeita: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Nettipappi Marko kirjoittaa: "Asaf oli leeviläinen, Leevin pojan Geersomin sukua. Hän oli yksi laulajista, jolla laulamisen lisäksi näytti olleen laulujen tekemisen taito" 1). Hän eli Israelin kuningas Daavidin aikana ja mainitaan pari kertaa Ensimmäisessä aikakirjassa (1. Aik. 6:16–18, 24) ja (1. Aik. 16:4–6).1)https://nettipappi.net/index.php?topic=140.0
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat...
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi...
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Lyhyesti yleistietoa kyselytutkimuksen laatimisesta saa Tampereen yliopiston sivulta Kyselytutkimukset | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö.Finna.fi:n haulla kyselytutkimukset laatiminen saa seuraavan tuloksen, jossa on useita oppaita kyselytutkimuksista, (Aihe:kyselytutkimukset AND Kaikki kentät:laatiminen) | Hakutulokset | Finna.fi.Tutkimuksia toteuttavia yhtiöitä on useita, mutta esimerkiksi Taloustutkimuksen sivulta löytyy jonkin verran tietoa siitä, miten kyselytutkimukseen saadaan haastateltavia, Luotettavaa tiedonkeruuta kyselyillä - Taloustutkimus. Kyselyn suorittajat saavat haastateltavien tietoa esimerkiksi Väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin tuo seulonta vaihtelee eri tutkimustapojen kesken,...
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä...
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Keskiajalla ruoka koettiin terveelliseksi silloin, kun eri raaka-aineita nautittiin kullekin ihmistyypille sopivalla tavalla. Maksan syöjä vahvisti maksaansa, keuhko-ongelmista kärsivä nautti keuhkoista. Ruoan avulla voi myös päästä käsiksi erilaisiin hyviin ominaisuuksiin: nopeutta edisti jäniksen syönti, voimaa karhun syönti. Mieltä ja kehoa pyrittiin ruoka-aineilla vakauttamaan. Elinolosuhteiden nähtiin vaikuttavan tasapainoon, mutta esimerkiksi tuoreita vihanneksia ei arvostettu. Vaikka vitamiinit löydetään vasta myöhemmin, Saksasta lähteneen hapankaalin yleistyminen alkoi, kun huomattiin sen kyky estää talvellakin keripukkia ja muita puutostauteja, C-vitamiinin ansiosta.
Ensimmäinen tunnettu terveydenhoito-ohjeiden...
Testamentin säilytyksestä ei ole ole laissa määrätty. Testamenttia ei tarvitse etukäteen reksiteröidä. Ei siis ole mitään tietopankkia, johon olemassa olevat testamentit voisi ilmoittaa.
Ohjeistuksena on, että testamentti tulee säilyttää turvallisessa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Testamentin tulee olla helposti löydettävissä tekijänsä kuoleman jälkeen. Sillä jos testamenttia ei löydetä, se katsotaan peruutetuksi. Myös lakitoimistot tarjoavat testamentin säilytyspalveluja.
Lähteet:
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sailytys/
http://www.testamentti.fi/index.php?sivu=
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
