Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki...
Sarah J. Maasin Valtakunta-sarja on sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa luokiteltu nuortenkirjallisuudeksi. Helmet-verkkokirjaston näkymä voi tässä asiassa hieman hämätä, sillä eri kaupungit käyttävät erilaisia merkintöjä (esim. Helsingin genreksi on merkitty "1.4 NUORET FANTASIA" ja Espoon "1.4 FANTASIA", mutta sijainniksi nuortenosasto, eli esim. "Lippulaiva nuo" tai " Herttoniemi nuo").
Kirjallisuuden kohderyhmien rajat eivät ole yksiselitteisiä, mutta Helmet-kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen on käytännössä luokiteltu kirjat, joiden kohdeyleisöä ovat melko väljästi ajateltuna nuoret – sekä nuoremmat että jo aikuisuuden alussa olevat. Myös YA-kirjallisuus on Helmet-kirjastoissa useimmiten...
Sisäisestä yrittäjyydestä on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Heinonen, Jarna: Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (v.2002), Heinonen, Jarna: Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (väitöskirja v. 1999), Anttiroiko, Ari-Veikko: Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa: sisäinen yrittäjyys julkisen hallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen keinona (v. 1997) ja Koiranen, Matti: Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta (v. 1994). Teosten nimistä voi jo päätellä, että niissä suhtaudutaan sisäiseen yrittäjyyteen lähinnä vain positiivisena asiana. Ehkä vähän särmikkäämpää kuvaa saa artikkelitietokannoista. Sekä Aleksi että Arto...
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
"Joriini" on Suomessa perinteisesti käytetty nimitys perinteiselle, punaiselle tarhadaalialle (Dahlia hortensis). Sen pitkänomaiset mukulat muistuttavat joskus pulleita sormia tai varpaita. Nimi "joriini" tulee todennäköisesti kasvitieteilijä Johann Gottlieb Georgin sukunimestä, jota on venäjän kielessä käytetty myös daalian nimenä (georgín).
Mausteinkiväärin (Zingiber officinale) syötävä maavarsi muistuttaa jossain määrin daalian mukuloita, mutta kasvit eivät ole läheistä sukua toisilleen.
Heikki Poroila
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Hei,kirjastoissa kirjojen korjaamiseen käytetään yleensä yleisliimaa, kuten Erikeeperiä, harsoteippiä tai kontaktimuovia. Tärkeää on myös sidonnan muut vaiheet, esimerkiksi kuivuminen ja prässit. Kirjansitomiseen on olemassa myös erilisiä liimoja, kuten tämä:Kirjansidontaliima - Hobby PointTässä on myös kirjansidonnasta kuvitettu ohje vuodelta 2014:Inspiratikka: Kuvitettu ohje: KIRJANSIDONTA
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Vuosina 1948-1971 ilmestynyttä Kaunis koti -lehteä löytyy Tampereen kaupunginkirjastoista vuodesta 1950 alkaen.
Omin käsin -lehden numeroita ei ole saatavissa aivan yhtä kattavasti. Tämän vuosina 1938-39 ja 1941-72 ilmestyneen lehden numeroita on Tampereen kaupunginkirjastossa seuraavilta vuosilta: 1938-39, 1941-50, 1953-67, 1969-70, 1972.
Lehdet ovat tällä hetkellä "erityisen hankalia" PIKI-verkkokirjastolle - ei kannata soimata itseään, jos saatavuustietojen tarkistaminen hakutuloksista ei onnistu. Voimme vain toivoa, että tämä ongelma saadaan korjattua ennen pitkää.
Kirsi Kunnaksella on runo nimeltään Sadan lapsen talo. Runo löytyy ainakin Kirsi Kunnaksen kirjasta Puupuu ja käpypoika. Kyseinen runo löytyy myös kirjasta Satumaa: Hyvää yötä.
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www....
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Tullikoira ei saa palkkaa, mutta sen hoidosta aiheutuneita kuluja katetaan Suomen valtion budjettirahoituksella ja lahjoituksilla.LisätietojaTulli: Tullikoira https://tulli.fi/tutustu-tulliin/tehtavamme/tullikoirat
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
Kyseessä voisi olla Weilin + Göösin (sittemmin liitetty WSOY:hyn) vuosina 2003-2008 ilmestynyt 8-osainen Satusaari - sarja. Kirjat sisältävät satuja ja runoja, ja osien nimet ovat Lumottu metsä, Salamaja, Unien ranta, Raisulan kylä, Ihmeiden torni, Ystävysten talo, Hulivilivuori ja Satuparaati.
"Käyn ahon laitaa" on teoksessa Suuri toivelaulukirja 7,
ISBN 951-643-710-9. Nuottikirjan saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/search*fin/
