Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
Smoking jacketista eli tupakkatakista löytyy tietoa mm. kirjoistaRoetzel: Täydellinen herrasmies (2009) s. 328Raivio, Ville: Klassikko (2015)s. 71-72ja netistä esim. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001786003.htmlTupakkatakki on herrasmiehen asu tupakointia varten. Takki vedettiin ylle, kun vetäydyttiin sauhutteluun ja näin suojattiin muu asu tupakan pistävältä hajulta.Tämä on ollut muodissa pitkään kotiasuna ns. paremmissa piireissä.Fetsistä löytyy hyvin tietoa kirjasta Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997) s. 48-54Tämä ei varsinaisesti ollut muotiasuste, vaan kulttuurillista lainaamista, jolla on voitu korostaa elokuvan hauskan herrahahmon ominaispiirteitä tai...
Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Runo löytyy kokoelmasta Mitä näenkään (1979). Se sisältyy myös kokoelmiin Pohjakosketus (1998) ja Runoja 1965-1982 (1983).LinkitKirjasampo: Mitä näenkään https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56985Kirjasampo: Pohjakosketus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49737
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia...
Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää...
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Näöntarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi optikko tai silmälääkäri. Optikoille löytyy usein ilmaisia näöntarkastusaikoja silmälaseja myyvistä liikkeistä.
Kaukonäköä testataan pyytämällä testattavaa katsomaan tietyltä etäisyydeltä eri kokoisia kirjainjonoja tai kirjainta E eri asennoissa. Näön tarkkuus selviää siitä miten pientä tekstiä testattava pystyy erottamaan. Hakusanoilla "näöntarkastus netissä" löytyy myös nettisivustoja, joilla voi tehdä itse ennakoivaa tarkastusta.
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Sinun kannattaa mennä kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kirjaston tiskillä henkilökunta voi tarkistaa kortiltasi, että kirja on palautunut ja sitten lähettää Lowellille viestin, että teos on palautunut.
Jatkossa kannattaa palauttaa kirjat toisen muistutuksen jälkeen kirjaston tiskille tai ottaa palautuksesta kuitti.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin...
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
Kiitos, ihan kivasti! Perjantai-iltapäivä ja tiedossa on vähän jännempi viikonloppu, kun saa viettää halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Iloista viikonloppua!
