Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Kuningaskuluttajan artikkelissa 4.6.2008 kerrotaan kotikäyttöisistä Leadcheck-lyijytesteistä. Linkki artikkeliin.
Google haulla niitä löytyy useita tuotenimiä mm. Lead Test Kit Swabs ja Instant Lead Testing Swabs. Linkki hakutulokseen
Iltalehti antoi myös artikkelissaan 2.7.2015 ohjeen:"Kuningaskuluttaja antoi vinkin astian lyijypitoisuuden testaamiseksi. Kilauta astiaa lusikalla: kumea ääni kertoo matalasta polttolämpötilasta ja suuresta lyijyriskistä, korkea ääni puolestaan korkeasta polttolämpötilasta ja pienemmästä riskistä." Linkki juttuun
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ voi hakea kirjeenvaihdon teoksia asiasanoilla "liikekirjeenvaihto" ja "englannin kieli". Uusimpia ovat Ashley: A handbook of commercial correspondence (1999), Fitzgerald: Schaum's quick guide to great business writing (1999), Moon: Communicate with confidence (1999). Lisäksi löytyy Suomessa ilmestyneitä kuten Linnasalmi: Business letters (1998) ja Meriläinen: Business letters, thank-you notes & telephoning (1997).
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Satu on Ukon tytär ja akan tytär ja se löytyy useista satukirjoista, esimerkiksi Avaimeton vakka : suomalaisia kansansatuja/Petroskoi : Karjala, 1993. Muita kirjoja,josta satu löytyy ks. esim. Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Digitalkkari voi vamaan auttaa sinut ainakin alkuun. Esimerkiksi Pasilan kirjaston digitalkkarille voisit soittaa ja jutella siitä, millaista apua tarvitset ja miten paljon. Hän voi arvioida, miten laajasti hän ehtii sinua opastaa. Häneltä voit varata ajan. Tässä kuvaus:
Digitalkkarimme on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
Hänelle voit varata ajan ja kysyä neuvoa niin kannettavan, kännykän kuin tabletinkin ongelmissa. Digitalkkarilta saat opastusta myös kirjaston laitteiden käyttöön esim. tulostamiseen, skannaamiseen, kopiointiin ja e-aineistoihin. Digitalkkari auttaa verkkoasioimisessa, mutta ei asioi puolestasi verkossa. Hän ei myöskään korjaa tietokonettasi tai ryhdy...
CD-levyillä löytyy Matti Aslan kappaleet Pepita kokoelmalla Tupla Finnhits 13 & 14 ja Sinne ainiaaksi jään kokoelmalla Tulisuudelma.
Matti Asla albumi Ensimmäinen on julkaistu vain LP-levynä. Päiviä elämässä -niminen albumi on julkaistu sekä LP-levynä että C-kasettina, mutta sitä ei löydy C-kasettina mistään Suomen kirjastosta. LP-levyt on mahdollista saada kaukolainaksi Varastokirjastosta oman kirjaston kautta. Jos LP-levy tulee kyseeseen, kaukolainapyynnön voi täyttää verkkokirjastossa, joka on Lahden seudulla lastu.finna.fi. Etusivun alalaidassa on linkki Lomakkeet, jota klikkaamalla löytyy myös kaukolainalomake.
Metsästäjätutkinnon opaskirjoina käytetään teoksia 'Metsästäjän opas' ja
'Metsästäjän opas:metsästys- ja aselainsäädäntö'. Näitä kirjoja on hankittu Oulun
kaupunginkirjastoon sekä lainattavaksi että käsikirjastoon, jossa niitä voi lukea kirjastossa.
Kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit tarkistaa, onko lainattavia kirjoja
paikalla. Metsästäjän oppaan uusimman painoksen mukaan metsästäjätutkintoon käyvät 6. ja myöhäisemmät painokset.
Lisätietoa myös Metsästäjäin Keskusjärjestön sivuilta http://www.mkj-jco.fi/
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin....
Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Kaupungin asemakaavan suunnitteli C.L. Engel. Siinä torin etelälaitaan varattiin paikka kaupungintalolle, eli raatihuoneelle ja sen editse kulkeva katu nimettiin Raatihuoneenkaduksi (Rådhusgatan). Raatihuoneelle varattu tontti oli pitkään tyhjänä, sillä kaupungintalo sille valmistui vasta 1912. Kaupungintalon on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist.Jaatinen, Martti I.: Mikkelin asemakaavan taustoja. Teoksessa: Porrassalmi VI s.87–99 (2013).Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli – Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917 (1971).
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Tähän on vastattu palvelussa ennenkin. Ensimmäinen Sekahaku-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran 8.1.2007. Aiempi vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-on-aloittanut-vanha-tanssimusiikia?language_content_entity=fi