Ilmaus on peräisin sotilasslangista. Kannibalismissa ihminen tai eläin syö oman lajinsa edustajan. Toisessa maailmansodassa armeijassa korjattiin vaurioituneita kulkuneuvoja ottamalla varaosia toisista, yleensä pahemmin vaurioituneista kulkuneuvoista. Samoin pahoja tappioita kärsineitä yksiköitä saatettiin täydentää toisista yksiköistä otetuilla joukoilla. Näin kahdesta epäkuntoisesta tai vajaasta saatiin yksi toimiva tai täysilukuinen. Prosessin saattoi myös nähdä niin, että siinä yksi "haavoittunut" yksilö uhrattiin toisen "ravinnoksi". Siksi alettiin puhua kannibalismista, kun vaikka lentokoneeseen saatiin kaivattu uusi siipi samanmallisen lentokoneen hylystä. Ilmaisu levisi sodan jälkeen yleiseen käyttöön. Vähitellen se...
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Trikinelloosia aiheuttaa Trichinella spiralis -sukkulamato, joka on lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Eläin saa trikiinitartunnan syömällä lihaa, jossa on koteloituneita trikiinintoukkia. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja.
Suomessa trikinellatartuntoja esiintyy melko yleisesti petoeläimillä etenkin Etelä-Suomessa. Eniten tartuntoja tavataan tutkimusten mukaan ketuissa, supikoirissa ja ilveksissä. Karhuissa ja villisioissakin loista on todettu, ja myös yksi harmaahylkeen tartunta on todettu. Lihaa syövissä linnuissa trikinellaa esiintyy harvinaisena. Trikinelloja esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta esiintyvyys suomalaisessa luonnossa on erityisen korkea.
Nisäkkäiden...
Näitten oivallisten lapsille suunnattujen tietokirjojen tekijä on David Macaulay. Suomeksi ilmestyivät kirjat, joiden nimet olivat
"Katedraali, "Kaupungin alla", "Linna" ja "Pyramidi". Voit kysyä näitä omasta kirjastostasi. Jos sieltä ei löydy, niin ne voidaan tilata sinulle kaukolainoina. Helsingin kaupunginkirjastossa nämä löytyvät Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
TEKIJÄ Macaulay, David
TEOS Katedraali / David Macaulay ; suomentanut: Jaana Lappo
Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1982
ULKOASU 77, [3] sivua : kuvitettu ; 31 cm
Tarkoitat ehkä ohjelmaa "Kim Borgin oopperaluokalla", jonka neljässä osassa seitsemän nuorta laulajaa valmisti "Figaron häiden" ensimmäisen näytöksen Kim Borgin johdolla. Laulajat olivat Jorma Elorinne, Hannu Ilmolahti, Annukka Mäenpää, Eeva-Liisa Naumanen, Risto Saarman, Petteri Salomaa ja Marit Sauramo. Tämä oppitunti oopperan tekemisestä lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Ohjelman tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi
Kirja löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta lukukappaleena; Käyttäytymistieteet - Minerva puh. (09) 191 20600
https://finna.fi
Lainattavan kappaleet voit tilata kaukolainana Tervolan pääkirjaston varastosta.
http://karpalo.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=4C0107D8%2D034…
Kaukopalvelulomakkeen löydät Espoon kaupunginkirjaston sivulta
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Euroopan keskuspankin mukaan kaikki eurokolikot ovat käypää valuuttaa kaikissa euroalueen maissa, mukaan luettuna siis myös yhden ja kahden sentin kolikot. Pieniä kolikoita ei lyödä käyttöön tällä hetkellä Belgiassa, Alankomaissa, Suomessa, Irlannissa, Sloveniassa ja Italiassa, ja alustavien tietojen mukaan useat muut euroalueen maat ovat liittymässä tähän joukkoon käteisen käytön vähennyttyä.Suomessa 1 ja 2 sentin kolikoita ei Suomen Pankin sivujen mukaan tuoteta lainkaan pyöristyssäännön takia, ja kauppojen ei niitä tarvitse ottaa vastaan, mikäli siitä ilmoitetaan erikseen.Lähteet: https://euroweeklynews.com/2025/03/31/say-goodbye-to-these-euro-coins-and-notes-heres-whats-changing-in-spain/ https://www.ecb.europa.eu/euro/...
Europolin Suomen kansallinen yksikkö on keskusrikospoliisi (asetus 693/1998, 2§) http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/36D2FA329B127512C2256C…
Keskusrikospoliisin yhteystiedot http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A20D69CB6CA1B2F9C2256C…
Näyttää siltä, että ihan yhtä mahtavaa palvelua et saa tällä kertaa. :-) Kukaan ei muista kuvailemaasi kirjaa täsmällisesti, mutta ehdotuksia on tullut eri tahoilta, esim. Wilbur Smithiä ("Joen jumala" ja "Kätketyn haudan arvoitus"). Sitten on myös ehdotettu Philipp Vandenbergin "Faaraoiden kirous" kirjaa. Se ei ole romaani vaan rajatietoa sisältävä historiallinen teos.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan."
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist...
Magnus Carlsson, joka laulaa yhtyeessä Barbados, on syntynyt 24.6. 1974.
Barbadoksen kanssa Magnus Carlsson on levyttänyt seuraavat levyt:
1994: Barbados
1997: The Lion Sleeps Tonight
1998: Nu kommer flickorna
1999: Belinda
1999: Rosalita
2000: Kom hem
2000: When the Summer is Gone
2002: Världen utanför
Hän on levyttänyt myös soololevyjä:
2007: Live forever - The album
2007: Live forever - The album Bonus edition, only web release
2007: Live forever - The album Deluxe edition, only web release
2006: Spår i snön
2006: Magnus Carlsson
2001: En ny jul
Singesooloja:
2008: "Crazy Summer Nights" (4 in Swedish charts)
2007: "Waves of love" (18th in Swedish charts)
2007: "Live forever" (3rd in Swedish charts)
2006: "Wrap myself in paper" (2nd in...
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
