Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää...
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen...
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan niitty tarkoittaa puutonta, ruohoa ja heinää kasvavaa maa-aluetta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niitty?searchMode=all). Niityt ovat pääasiassa syntyneet laidunnuksen ja rehunteon seurauksena. Mikään niitty ei käsittääkseni voi pysyä avoimena luonnonvaraisten eläinten ansiosta.
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen...
Kantahenkilökuntaan kuuluviksi on määritelty Yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO) ammattisotilaat ja kadetit. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin.
Varusmiehet ja palvelukseen käsketyt reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat eivät ole kantahenkilökuntaa.
Lähde:
Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). Pääesikunta, henkilöstöosasto 2017.
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
Varausmaksu peritään tilatusta aikuisten aineistosta. Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä varausmaksua. Tämä on pääsääntö.
Tehdessäsi varausta HelMetin kautta, katso, onko kirja aikuisten vai lasten aineistoa. Sen näkee siitä, miltä osastolta kirja tulee. Kirjan osaston kohdassa lukee joko las (lastenaineistoa) tai aik (aikuisten aineistoa). Entresse teukka ja Sello pointti ovat nuorten osastoja, ja niiden aineisto on maksutonta.
Love hina -kirjojen kohdalla tilanne on vaihteleva. Se on eri kirjastoissa sijoitettu joko lasten, nuorten tai aikuisten kokoelmiin. Jos saat Love hina -kirjan, joka tulee toisen kirjaston lasten tai nuorten kokoelmasta, tilanne on selvä, siitä ei oteta maksua. Mikäli varaamasi kirja on sijoitettu eri...
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
