Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle...
Hei, suosittelisin sinulle Nita Prosen kirjaa Huonesiivooja (jos et sitä vielä ole lukenut). Kirja oli omasta mielestäni koukuttava muun muassa omintakeisen päähenkilön vuoksi ja juonikin oli yllätyksellinen. Kirja on ilmestynyt vuonna 2022, joten sen saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Löydät teoksen Helmet-verkkokirjastosta.
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan...
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan...
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Hei,
Kyseessä lienee Silvia Hosseini. Esseekokoelmassaan "Pölyn ylistys" hän visioi häikäisevää kulutusjuhlaa elävän Dubain tulevaisuutta. Kuultiin päivän mietelauseena 26.5.2021.
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan...
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
