Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Kyseessä on varmaankin kirja Sisäänkäyntejä ainutlaatuisiin suomalaisiin koteihin, huoneisiin ja huviloihin (tekstit Sami Sykkö, kuvat Jaanis Kerkis, julk. Helsingin Sanomat v. 2008). Kirjassa esitellään mm. nuo mainitsemasi asunnot. Esittelyt on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Sisäänkäynti-nimisessä sarjassa.
Helmetin verkkosivuilta voi tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1880418__St%3A%28sis%C3%A…
Fosfori on välttämätön aine niin kasveille, ihmisille kuin eläimillekin. Tärkeää olisi saada tehostettua sen kierrätystä. Fosforista ja sen käytöstä lisää tietoa esim. Helsingin yliopiston Yliopisto-lehden artikkelista Fosfori on elämän ehto / Reetta Vairimaa (22.3.2015):
Fosfori on elämän ehto | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä...
Kysyin asiaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja sieltä vastattiin, että tarkkaa EHEC-bakteerin säilymistä tomaatin pinnalla on vaikea sanoa. Bakteereiden säilymiseen ja kasvamiseen ympäristössä vaikuttavat lukuisat tekijät, mm. kosteus, lämpötila ja muut olosuhteet. Yleisesti voin todeta EHEC-bakteerista, että sen yleisimpiä välittäjäelintarvikkeita ovat liha ja pastöroimattomat maitotuotteet, mutta sitä on todettu myös kasviksissa ulostesaastutuksen seurauksena (esim. lannoitteet, kasteluvesi).
Suomessa yleisimmät kasvisvälitteisten epidemioiden aiheuttajat ovat Yersinia pseudotuberculosis ja norovirus, mutta myös esim. Bacillus cereuksen tuottamat toksiinit ja salmonella ovat aiheuttaneet ruokamyrkytysepidemioita kasvisten...
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.
Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihan
Tuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puusti
Ijäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.
Elänyt olen kylläks; elon-aika
Jo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;
Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,
Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —
Ne mennytt' on; sen sijaan kirousta
Salaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,
Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —
Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www....
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Kyseessä voisi olla kirja Rakennetaan maja (Otava, 1974). Alkuteos on ranskankielinen Cabanes des champs. Kirjassa kerrotaan erilaisista majoista ja siinä on myös tarkat ohjeet majojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa ei ole enää saatavana, mutta muualla Suomessa sitä on kirjastoissa. Kaukopalvelun kautta kirjan voi tilata omaan lähikirjastoon.
Kirjan tarkat tiedot:
Politzer, Michel : Rakennetaan maja / Michel Politzer, Annie Politzer ; toimitus: Pierre Marchand & Jean-Oliver Héron ; suom. Laila Lankinen Ja Sinikka Sarrola. [Helsinki] : Otava, [1974]
Sarja: Puuhakirjat
ISBN: 951-1-01527-3 (nid.)
Kaukopalvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
Epress-palvelua voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa vain kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Epress sisältää yli 250 kotimaista sanomalehteä kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Lehdet ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
