Suurimmaksi osaksi uhrauskäytäntö loppui vuonna 70 jaa, jolloin Rooman armeija tuhosi temppelin Jerusalemissa, eli paikan jossa suoritettiin uhrausrituaalit. Käytäntöä jatkettiin hetken toisen juutalaissodan aikana 132-135 jaa, mutta se lopetettiin pysyvästi juutalaisten hävittyä sodan.-https://www.jewfaq.org/sacrifices_and_offerings-https://mechon-mamre.org/jewfaq/qorbanot.htm
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ...
Kuvitteellisten eli fiktiivisten henkilöiden, tapahtumien ja maailmojen luominen kielen avulla on yksi kaunokirjallisuuden ominaispiirteistä. Vaikka kirjailijat käyttävät teoksissaan todellisuuteen kuuluvia aineksia, fiktiolle ei voida asettaa samanlaisia totuudenmukaisuuden vaatimuksia kuin tietokirjallisuudelle. Olemassa olevat paikat ja todelliset henkilöt romaaneissa voivat poiketa siitä millaisia ne ovat todellisuudessa, ilman, että sitä erikseen mainitaan. Romaanit ja muut kaunokirjalliset teokset ovat epäluotettavia, mutta fiktiivisyyden perustana olevan monimutkaisen sopimuksen mukaisesti suhtaudumme fiktiiviseen esitykseen ikään kuin se olisi totta, vaikka emme tiedä, onko se totta vai ei.
Kaunokirjallisessa...
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Baumin kirjassa Dorothy äimistelee pyörremyrskyn jälkeistä olinpaikkaansa sanaakaan sanomatta. Kysymyksen sitaatin on Dorothyn suuhun tuonut vasta Noel Langleyn, Florence Ryersonin ja Edgar Allan Woolfin käsikirjoittama ja Victor Flemingin ohjaama elokuva Ihmemaa Oz (The wizard of Oz, 1939). Vuonna 2009 julkaistun DVD-version suomenkielisellä tekstitysraidalla repliikki on käännetty näin: "Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa. Olemme varmaan sateenkaaren tuolla puolen!"
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on...
Tämä on Lucy Maud Montgomeryn ihastuttava romaani Sininen linna (The Blue Castle, 1926), joka kertoo Valancy Stirlingistä, happamasta äidistä ja halveksivasta suvusta.
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Kathleen E. Woodiwissilta on ilmestynyt toinenkin rakkausromaani, Shanna (1978). Se on myös Äänekosken kirjastossa.
1700-luvun Englantiin Woodiwissin teosten tapaan sijoittuva rakkausromaani on esimerkiksi Victoria Holtin Paholaisratsastaja.
Maailmankirjallisuuden klassikoista Jane Austenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua.
Lisää luettavaa löydät kirjaston aineistohausta tai Kirjasammosta haulla romantiikka tai haulla rakkausromaanit. Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/.
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ
Biokaasulla toimivia krematorioita on olemassa. Esimerkiksi Intiassa Madurain kaupungissa sijaitseva krematoria toimii biokaasulla:
https://www.thehindu.com/news/cities/Madurai/biogas-plant-being-built-atthathaneri-crematorium/article23878552.ece
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)...
