Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta. Englanniksi kirja on saatavilla aivan samannimisenä kuin elokuvakin. Alunperin teos on kirjoitettu televisioelokuvan käsikirjoitukseksi. Tieto löytyi internetistä http://www.visitorinfo.com/ghost/StormoftheCentury.htm
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Det finns flera böcker av C.L. Engel i huvudstadsregionens bibliotek, både på finska och svenska.
Om ni vill läsa era böcker hellre på svenska, kan man rekommendera följande:
Pöykkö, Kalevi : Carl Ludvig Engel
Wickberg, Nils Empirestudier
Var så vänlig och fråga i närmaste bibliiotek eller kolla själv : http://www.lib.hel.fi/plussa
HelMet-kirjastoissa on varsin vähän venäjänkielistä Aku Ankka -aineistoa. Kokoelmista löytyy muutama sarjakuva ja joitakin DVD-tallenteita, joissa voi valita ääniraidaksi venäjän.
Venäjäksi HelMet-kirjastoista löytyvät Disney-sarjakuvat
Mikki Maus (1989) ja Utinyje istorii (1995).
Seuraavissa DVD-elokuvissa seikkailevat Mikki tai Aku ja tallenteissa on venäjänkielinen ääniraita.
Villit numerot
Aku Ankan joulumanteli
Suuri molskahdus
Maantieralli
Avaruusseikkailu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lainaus on Alice Walkerin romaanista The Color Purple (suom. Häivähdys purppuraa). Kersti Juvan käännöksessä vuodelta 1986 lause on suomennettu: "Aika kulkee hitaasti mutta kuluu nopeasti."
Lähde: Walker, Alice: Häivähdys purppuraa. Helsinki: WSOY. 1986. Lainaus sivulla 208.
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com...
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Hei!
Tätä asiaa on aikaisemminkin kysytty tällä palstalla ja arkistosta löytyy esim. nämä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=517cc620-dda1-45a…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=681fae8f-b00b-454…
Seitti-verkkopalvelusta löytyi asiasanahaulla (linnut suomi äänet) nämä: https://seitti.seinajoki.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifec…
Suomen luonto lehden -sivuilta löytyy lintujen ääniä, joita voi kuunnella suoraan verkossa: http://www.suomenluonto.fi/
Suomen lintuvarusteen sivuilta löytyy ostettavia tuotteita:
http://www.birdlife.fi/julkaisut/index.shtml
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja...
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Runo, tai ehkä pikemminkin aforismi löytyy Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken yhteisestä kirjasta Kuinka olla sivulta 108. Kirjaan on koottu eri henkilöiden aforismeja tai ajatuksia. Osassa on mainittu tekijä, ja oletettavasti ne , joissa tekijää ei mainita, ovat Tabermannin tai Kosken kirjoittamia.
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja...
