Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Kysyin asiaa Viestintävirastosta ja sain seuraavan vastauksen:
RHA68 taajuuksia harrastus- ja työkäyttöön on on ollut käytettävissä jo
kauan, ainakin yli kaksikymmentä vuotta. Aluksi taajuuksia oli vähemmän
ja käyttötarkoitus rajatumpi, mutta myöhemmin taajuuksia on avattu
lisää, ja käyttö tehty joustavammaksi.
Nykyään RHA68-kanavia on 26 kpl. Niiden käytöstä ja teknisistä ehdoista
löytyy tietoa oheisesta linkistä löytyvästä tiedotteesta:
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/metsastajatjamuuha…
Tammi julkaisi 1970-luvulla Tam tam-kirjat nimistä sarjaa. Kirjailija Sven Wernström julkaisi Latinalaiseen Amerikkaan liittyviä romaaneja tässä sarjassa.Kirjojen nimet ovat "Kapina", "Köyhien kylän aarre", "Mateo, meksokolainen", "Mateon kylä" ja "Orjat".
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan...
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Naisasialiitto Unionin sivuilla kerrotaan antirasistisesta työstä, https://naisunioni.fi/, tarkemmin heidän toimistaan kannattaa kysyä sieltä, https://naisunioni.fi/yhteys/. Heidän julkaisemaansa Tulva-lehteä kannattaa myös tutkia, https://tulva.fi/. Yhteystiedot sinne tulva@tulva.fi.
Asiasta voisi myös kysyä Feministisen puolueen kannanottoa, https://www.feministinenpuolue.fi/. Heidän puolueohjelmaansa on kirjattu syrjimättömyys.
Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla esitellään kannanotot, https://naisjarjestot.fi/kategoria/kannanotot/ ja lausunnot, jotka he ovat antaneet, https://naisjarjestot.fi/kategoria/lausunnot/ tasa-arvotoiminnan puolesta. He varmasti kykenevät myös tekemään yhteenvedon...
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa ei tosiaan enää ole näkyvillä kirjastovenettä. Maan ainoan kirjastoveneen toiminta Paraisilla lopetettiin kustannussyistä syksyllä 2013.
Lähteet:
Findikaattori, Kirjastokäynnit: https://findikaattori.fi/fi/table/85
Maaseudun Tulevaisuus 22.10.2018: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.319105
Turun Sanomat 19.10.2016: http://saaristo.ts.fi/hyva-tietaa/paraisten-kirjastoissa-meri-saaristok…
Kirjastoveneen toiminnasta löytyy tietoa oheisesta Helsingin Sanomissa 29.6.2004 julkaistusta artikkelista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004234105.html
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Lisbeth Wernerin Puck-sarja. Kirjoja julkaistiin suomeksi 1950-70-luvuilla, osassa tytön nimi on muodossa Puk ilman C:tä. Kirjoja näyttää olevan jonkin verran saatavilla kirjastoissa sekä antikvariaateissa.
Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta kaukolainamaksua vastaan. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Kaukopalvelutilaus-lomakkeella, sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi, puhelimitse 044 718 2333, tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Sinulla tulee olla Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortti. Myös kaukolainan uusiminen tapahtuu Kuopion kaupunginkirjaston kautta sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi tai puhelimitse 044 718 2333.Kaukolainojen hinnat: - alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 4 €/kpl- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä...
Syntymäpäiväkortteihin sopivia runoja kannattaa etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Sydämeni laulut: kauneimmat suomalaiset runot (2014)
Muista runolla: nykyrunoutta vähän joka juhlaan (2009)
Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen (2010)
Myös verkkoon on koottu moneen tilanteeseen sopivia runoja. Tutustu esimerkiksi seuraaviin:
Onnitteluruno- ja värssypankki
Syntymäpäiväruno- ja värssypankki
Birgit-mummu
Huom! Sivut sisältävät mainoksia.
hei,
Ainakin Faravidin maa - Pohjois-Suomen historia -niminen teos käsittelee jonkin verran aikaa ennen kristinuskoa. Sen ovat toimittaneet Kyösti Julku ja Jorma Ahvenainen. Oulu 1985.
myös näistä voisi olla apua:
Ylimaunu, Timo; Kvenland 1000; Perämeren rannikon ihminen rautakaudella. Kemi 1995.
Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Åbo 1990.
Häkkinen, Kaisa; Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki SKS 1996.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit hakea itse lisää teoksia asiasanoilla "rautakausi" "esihistoria" "suomi" "varhaishistoria" "nimistöntutkimus" "asutushistoria". Lindan käytöstä voit kysyä lähikirjastostasi. Mielenkiintoisilta vaikuttavat teokset on mahdollista kaukolainata...
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
