Helsingin kaupunginkirjaston lastenkirjastoautoon voi palauttaa myös aikuistenaineistoa. Järjestelmä, jolla aineisto lainataan ja palautetaan, on aivan sama, joten palautus onnistuu ongelmitta. Luonnollisesti autoon voi palauttaa myös muiden HelMet-kirjastojen aineistoa.
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy saksaksi kahdella eri nimellä Kreuze in Karelien ja Der unbekannte Soldat. Teoksen tiedoista ja saatavuudesta pääkaupunkiseudulla katso lisää http://www.helmet.fi/ . Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjaston varastosta. Niitä voi pyytää lainaksi myös lähikirjaston kautta. Lähteenä käytetty Haltsonen, Sulo ja Puranen, Rauni, Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, 1979 ja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN.
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Kanervakasvien, Ericaceae, nimi tulee alun perin kreikan kielen sanasta ereíkē.Merriam-Webster Dictionary -verkkosanakirja selittää, että erica on peräisin latinasta, joka puolestaan on lainannut sanan kreikan ereíkē:stä. Sana tarkoittaa kanervaa tai pensaikkoa.Erik-nimen etymologia juontuu puolestaan muinaisnorjasta. Erik on miehen nimi ja muunnos nimestä Eiríkr, joka tulee sanoista ”ei” ja ”ríkr” eli ”yksi” ja ”valtakunta”. Myös ”aina” ja ”hallitsija” ovat mahdollisia tulkintoja. Eerika on nimen feminiininen muoto. Eerikin ja Eerikan nimipäivää vietetään 18.5.Lisää tietoa kanervista: https://en.wikipedia.org/wiki/Ericaceaehttps://www.merriam-webster.com/dictionary/ericaLisää tietoa nimistä:https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-...
Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
Työväen arkistosta löytyy monisivuinen kokoelma hautamuistomerkkien paljastusuutisia.
Sivulla 44 on uutinen 24.5.1945, jossa hautamuistomerkin tekijäksi mainitaan Kuusankosken graniitti oy " joka tässä pyydetään kohteliaimmin oikaisemaan, koska ennakkouutisessa oli valmistajasta virheellinen maininta." Artikkelikooste
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Laina-aika alkaa lainaushetkestä, ei siitä kun kirja saapuu kirjastoon. Kun noudat kirjan itsellesi, muista myös lainata se, että saat sille laina-ajan.
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
