Lasten kuvakirjoja, joissa raskautta ja uutta perheenjäsentä käsitellään perhesuhteiden kautta:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojasta tulee isoveli
Giles Andreae ja Vanessa Cabban: Äidin vatsassa on talo
Brigitte Weninger ja Eve Tharlet: Pasi saa pikkusiskon
Sibylle ja Jürgen Rieckhoff: Ellasta tulee isosisko
Liane Schneider ja Eva Wenzel-Bürger: Laurasta tulee isosisko
Kuvakirjoja lasten seksuaalikasvatuksesta:
Janosch: Äiti, mistä lapset tulevat?
Katerina Janouch ja Mervi Lindman: Mistä on pienet vauvat tehty?
Dan Höjer ja Boel Werner: Tervetuloa meille, vauva!
Vauva tulee valtakuntaan (kirja avuksi vanhemmille, jotka haluavat keskustella lastensa kanssa vauvan syntymään liittyvistä asioista)
Annika Sandelin ja Linda Bondestam: Retkuliina...
Fedde-nimen alkuperä on friisiläisissä Frid-alkuisissa nimissä, joissa 'frid' tarkoittaa rauhaa. Samaa juurta ovat myös Fredrick, jonka suomalaisena puhuttelumuotona on käytetty Veetiä.
Lähteet:
Behindthename.com: https://www.behindthename.com/name/fedde
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ve…
Majoituselinkeinon historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Holmroos, Altti: Kustavin kuninkaantie
Jönsson, Håkan: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år
Kaht pualt jokke: Turkulaisia vuosisatojen varrelta
Kuninkaantieltä kerrottua: Matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta
Päiviö, Väinö: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan Krouvissa
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet
Ilmeisesti majoituksen taso vaihteli varsin paljon. Toisina aikoina ja paikoissa majoitus saattoi olla tasokastakin, mutta joskus matkailijoille oli tarjolla vain yksi huone kurjassa hökkelissä eikä välttämättä mitään ruokaa.
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan mukaan hoitopolkujen tai hoitoketjujen englanninkielinen vastine on critical pathways. Myös termejä care pathways tai care path käytetään. Tietokannan kautta voi hakea myös suomenkielisillä termeillä ja valita kieleksi englannin, jolloin tulokset ovat englanninkielisiä.
Uusimpia tutkimuksia tämän haun kautta ovat mm. nämä:
- Personal liberty in psychiatric care : towards service user involvement / Lauri Kuosmanen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals / Marita Koivunen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis; psychiatric symptoms, GAD-autoantibodies, and response to...
Viimeisessä Me Naiset -lehdessä (nro 22) on juttu ruotsalaisesta jännityskirjailijasta Åsa Larssonista. Larsson mainitsee, että tällä hetkellä hänen suosikkikirjailijansa on Malin Persson Giolito. Olisikohan kyse hänestä?
Malin Persson Giolito on julkaissut kolme romaania ("Dubbla slag", 2008, "Bara ett barn", 2010 ja "Bortom allt rimligt tvivel", 2012), joista toistaiseksi on suomennettu vain ensimmäinen. Suomennoksen nimi on "Molemmille poskille" (suom. Outi Menna, Schildt, 2009).
Lähteet:
Me Naiset, 22/2012
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Kyseessä on osa Kalevalan 18. runoa. Kalevala on saksannettu useamman kerran ja uudemmassa käännöksessä runo menee seuraavasti:
"Schon steht voller Rauch die Sauna, ist gewärmt fÛr dich das Dampfbad,
Schon gebäht sind BadebÛschel, schon geschwenkt die LiebesbÛschel;
Bade, Bruder, nach Belieben, Wasser giess nach Wunsch und Willen,
Wasch dein Haar so weiss, wie Flachs ist, wie der Schnee so weiss die Augen."
(käänt. Lore ja Hans Fromm, 1967)
Vanhempi käännös kuuluu seuraavasti:
"Hab' die Badestub' bereitet,
heizte sie gehörig dampfig,
bäht' genug die Birkenbesen,
hab' sie richtig ausgeschwungen.
Bad' nun Brûderchen, genugsam,
giesse Wasser nach Gefallen,
wasch' flachsweiss dir Haupt und Haare,
schneeglanzschimmerd deine Augen!"
(käänt....
Koottua tietoa ei taida olla yhdestä paikasta saatavissa, joten suosittelen yhteydenottoja eri kirjastoihin. Kirjastojen peliasioista tietävät voinevat ottaa ns. kopin kysymyksestä, ja tätä palvelua seuraavat vinkata heille.
Jos puhutaan konsolipeleistä, niin Oulun kaupunginkirjastossa niiden lainaus alkoi 2011. Samana vuonna aika moni muukin kirjasto ilmoitti tästä uudesta palvelusta, joten siinä ehkä on tuo laajamittaisen omaksumisen ajankohta. Pääkaupunkiseudun kirjastot olivat aloittaneet toiminnan jo pari-kolme vuotta aikaisemmin.
PC:llä pelattavia lasten videopelejä lienee kirjastoissa ollut jo kymmenen vuotta aikaisemmin, mutta niiden nimekemäärät sisältyvät sekalaiseen aineistolajiin CD-ROM.
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista...
Kirjailija kiittää palautteesta! Aijalin saaren tarut on saamassa jatkoa, sillä kolmas osa Sudenhampaat ilmestyy aivan näinä päivinä. Tässä kirjassa päähenkilö Pöllö matkaa vuoristoon ja joutuu jälleen jännittävään seikkailuun.
Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumeista. http://www.tovejansson.com/bibliografia.html
Tunnetuimpia kenties Taikatalvi, Näkymätön lapsi, Muumipapan urotyöt ja Vaarallinen juhannus.
Hän on kuitenkin kirjoittanut myös aikuisille. Kuvanveistäjän tytär, Kesäkirja, Aurinkokaupunki ja Kunniallinen petkuttaja ovat kirjoista tunnetuimmat. https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/valitut-romaanit/9789510441206
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Eeda on Eda-nimen versio. Nimi on ilmeisesti peräisin Snorrin Edda-kirjoista, jotka ovat islantilaista kuningasrunoutta ja mytologiaa. Edda sanana tarkoittaa "isoäidin äitiä". Eda-nimi voinee olla lyhenne myös jostakin Ed-alkuisesta nimestä.
Lähde: Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Eivät voi kerätä. Jotkut kirjastojärjestelmät kuitenkin tarjoavat asiakkaalle itselleen mahdollisuuden tallentaa omatoimisesti lainaushistorian lainassa olleista teoksista.
Näyttää siltä, että ihan yhtä mahtavaa palvelua et saa tällä kertaa. :-) Kukaan ei muista kuvailemaasi kirjaa täsmällisesti, mutta ehdotuksia on tullut eri tahoilta, esim. Wilbur Smithiä ("Joen jumala" ja "Kätketyn haudan arvoitus"). Sitten on myös ehdotettu Philipp Vandenbergin "Faaraoiden kirous" kirjaa. Se ei ole romaani vaan rajatietoa sisältävä historiallinen teos.
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard...
