"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa....
Pienoisromaaneja on hieman hankala löytää kaikista mainitsemistasi aihealueista, joten ohessa on muutamia ehdotuksia. Jos kirjassa on yli 200 sivua, olen laittanut sulkeisiin sivumäärän. Historia:Ollikainen, Aki: NälkävuosiVuillard, Eric: PäiväkäskyLabatut, Benjamin Maailman kauhea vihreys (206 s.)Räinä, Jenni: Vaino (255 s.)Yhteiskunta:Canth, Minna: Köyhää kansaa Murata, Sayaka: Lähikaupan nainenLouis, Edward: Kuka tappoi isäniHamid, Mohsin: Viimeinen valkoinen miesPsykologia:Genberg, Ia: YksityiskohdatDazai, Osamu: Epäkelpo ihmiseksi tai Ei enää ihminenKeegan, Claire: Nämä pienet asiatCanth, MInna: Hanna Luhtavaara, Miira: Tuhkaksi tekemisen taikaFilosofia:Krohn, Leena: TainaronCamus, Albert: Sivullinen Hesse,...
Käsikirjoitukselle kannattaa löytää tuottaja. Elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöistä on luettelo Suomen elokuvasäätiön sivuilla.
Katso: http://ses.fi/elokuva-ala/tuotantoyhtioet/
Käsikirjoitusta voi tarjota myös esimerkiksi Yleisradiolle. Katso ohjeita Yleisradion kotisivulta:
https://yle.fi/aihe/yleisradio/tuotantoyhtioille
Käsikirjoittamisesta on kirjallisuutta:
Aaltonen, Jouko: Käsikirjoittajan työkalut : audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. -Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002. - 209 s. : kuv-
ISBN 951-746-383-9
Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin / Are Nikkinen & Anders Vacklin. - Helsinki : Like, 2012. - 387 s.
ISBN 9789520105884
Elokuvan...
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Se, että raaka pihvi olisi paras ensiapu mustaan silmään, on pelkkä myytti. Jääkaapissa säilytetyllä pihvillä tavoiteltua kylmähoitoa voi antaa paljon tarkoituksenmukaisemmillakin tavoilla. Pihvistä voi olla jopa haittaa: raa'assa lihassa olevat bakteerit voivat aiheuttaa vammassa vakavan bakteeritulehduksen.
Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää veren ja kudosnesteen vuotamista vaurioalueelle. Kylmähoidon pintavaikutus lievittää esimerkiksi ruhjeen aiheuttamaa kipua, ja juuri siihen pintakylmähoitojen teho pikkukolhuissa perustuu. Syvempiin kudoksiin riittävä teho saavutetaan kuitenkin vain sellaisella kylmäpakkauksella, joka luovuttaa kylmää tasaisesti ja riittävästi. Tällaisia kylmäpakkauksia ovat esimerkiksi...
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
Tarkoittanet Suomen kulkuneuvot -nimistä teosta eli Turistia. Sitä julkaistiin vuosina 1891–2010 ja se sisälsi Suomen julkisen liikenteen aikataulut.Suomen kulkuneuvot – Wikipedia”Turisti” siirtyy historiaan – Kulttuurivihkot
Kyseinen teos on kyllä tilattu kirjastoihin jo elokuun loppupuolella, mutta ainakaan Helsingin kappaleet eivät vielä ole saapuneet kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme. Kirja voi ilmestyä HelMetiin piankin, joten kannattaa seurata tilannetta.
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Trikinelloosia aiheuttaa Trichinella spiralis -sukkulamato, joka on lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Eläin saa trikiinitartunnan syömällä lihaa, jossa on koteloituneita trikiinintoukkia. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja.
Suomessa trikinellatartuntoja esiintyy melko yleisesti petoeläimillä etenkin Etelä-Suomessa. Eniten tartuntoja tavataan tutkimusten mukaan ketuissa, supikoirissa ja ilveksissä. Karhuissa ja villisioissakin loista on todettu, ja myös yksi harmaahylkeen tartunta on todettu. Lihaa syövissä linnuissa trikinellaa esiintyy harvinaisena. Trikinelloja esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta esiintyvyys suomalaisessa luonnossa on erityisen korkea.
Nisäkkäiden...
Kyseinen lausuma on Simone de Beauvoirin teoksesta "Toinen sukupuoli II, Eletty kokemus". Virke aloittaa teoksen ensimmäisen osan "Naiseksi kasvaminen" ensimmäisen luvun "Lapsuus" ja se on suomennettu näin: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan".
Teoksen ovat suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski.
Lähteet:
http://www.philo5.com/Les%20philosophes%20Textes/Beauvoir_OnNeNaitPasFe…
de Beauvoir, Simone: Toinen sukupuoli II. (Suom. Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Tammi, 2011)
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen...
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
