H. W. Morrow eli Honoré Willsie Morrow oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka syntyi Iowassa vuonna 1880. Hänellä oli melko laaja tuotanto, josta on suomennettu vain Uudisasukkaan poika.
Lisätietoa kirjailijasta ja hänen kirjoistaan englanniksi:
Encyclopedia.com: https://www.encyclopedia.com/arts/news-wires-white-papers-and-books/mor…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Honor%C3%A9_Willsie_Morrow
1. Turun kapunginkirjastossa on yli 3800 venäjänkielistä kirjaa, tässä luvussa ovat mukana myös tilatut kirjat, jotka eivät vielä ole tulleet kirjastoon.
Kirjoja on pääkirjaston lasten-ja nuortenosastolla, kirjallisuusosastolla ja joitakin pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Varissuon kirjastossa. Varissuo on tämän kesän suljettu remontin vuoksi. Lisäksi kokoelmissa on mm. venäjänkielisiä lehtiä ja äänikirjoja sekä musiikkiäänitteitä.
Jos haluat tietää vain kaunokirjallisuuden lukumäärät, voit hakea venäjänkielisten romaanien luokalla 84.71 tai 80.71 (ns. kokoomateokset), runoluokalla 82.71 tai näytelmäluokalla 83.71:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Yllä linkki Vaski-verkkokirjaston...
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (...
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa...
Suomenkielistä Nissan Patrolin korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
Kirjastojen yhteisellä Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/) löytyy seuraava englanninkielinen teos:
Imhoff, Tim: Nissan Patrol & Ford Maverick
Sparkford : Haynes, 1997
Ulkoasu [294] s. : kuv. ; 27 cm
Sarja Haynes repair manual ; 72760
Huomautus 1988-1997. - Models covered: All Nissan Patrol and Ford Maverick models 1988 through 1997.
ISBN 1-56392-383-1 (nid.)
Lisäksi löytyy yksi ranskankielinen kirja:
Nissan Patrol et Patrol GR : moteurs Diesel 6 cylindres 2.8 jusqu'à avril 1998
Boulogne : E.T.A.I., 2000
Ulkoasu xxii, 101, 7 s. : kuv. ; 28 cm
Sarja Revue technique automobile
ISBN 2-7268-5413-3 (nid.)
Halutessanne voitte saada nämä...
Seuraavassa kirjailijoita, jotka saattaisivat osua kuvaukseen:
Cecelia Ahern
Jenny Colgan
Catherine Isaac
Sophie Kinsella
Jill Mansell
Mhairi McFarlane
Beth O'Leary
Jill Santopolo
Josie Silver
Lori Nelson Spielman
Toivottavasti edes osa näistä vastaa tarpeeseesi!
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Muuttamista käsitellään lukuisissa lastenkirjoissa. Osassa kirjoista muuttaminen liittyy uusioperheeseen. Muuttamiseen liittyy myös uusien ystävien saaminen ja toisaalta yhteydenpito vanhoihin ystäviin.
Seuraavissa kuvakirjoissa muutetaan:
- Chapouton, Anne-Marie: Turlutiinit muuttavat
- Corderoy, Tracey: Sopu sijaa antaa!
- Erkintalo, Jenni: Talo kulman takana
- Freedman, Claire: Susihukka ja rohkea hiiri
- Gleeson, Libby: Anni ja Lasse
- Jalonen, Riitta: Aatos ja Sofian sorsapuisto
- Katajavuori, Riina: Mennään jo naapuriin
- Lapintie, Tarja: Lassi muuttaa
- Lindgren, Barbro: Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin
- Marcero, Deborah: Purkissa
- Nordqvist, Sven: Viiru muuttaa
- Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän...
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Kertomastasi tulee mieleen Richard Adamsin teos Ruttokoirat (WSOY, 1978), jossa kaksi koiraa vaeltelevat nummilla karattuaan koe-eläinlaboratoriosta. Toinen koirista, kettuterrieri, on alunperin kuulunut miehelle, joka kuoli auto-onnettomuudessa. Tämän jälkeen miehen omaiset myivät terrierin koe-eläimeksi.
Olisiko lukijoillamme muita ehdotuksia?
Valitettavasti etsimänne satu ei ole ainakaan vielä löytynyt. Olen lähettänyt kysymyksen edelleen yleisten kirjastojen sisäiselle sähköpostilistalle laajemman työntekijäjoukon mietittäväksi, mutta sieltäkään kautta ei ole tullut vastausta.
Kaunokirjallisuudessa ja tarinoissa "ei saa katsoa taakse" on toistuva elementti. Kreikkalaisessa mytologiassa on Orfeuksen ja Eurydiken tarina, jossa Orfeus kielloista huolimatta katsoo Manalassa Eurydikeä ja menettää tämän lopullisesti. Raamatussa Lootin vaimo muuttuu suolapatsaaksi, kun hän Jumalan kiellosta huolimatta jää katsomaan taakseen Sodoman tuhoutumista.
Tuhannen ja yhden yön satuja 2 -kirjassa on tarina "Kateelliset sisaret". Sadussa noustaan vuorelle ja ympäriltä kuuluu...
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
Sanakirja.org -sivusto löytää käännöksen kahdesta kielestä. Norjan kielessä sana tarkoittaa "juuri, juuri niin, juuri nyt, juuri äsken" ja saksan kielessä "tarkasti, täsmällisesti".
Lähde: https://www.sanakirja.org/
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-...
