Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Kuka oli Napoleonin rakastajatar, jonka mukaan on nimetty kalaruoka? 2749 Napoleonin rakastajattaren, puolalaisen kreivittären Marie Walewskan (1789-1817) mukaan on nimetty kalaruoka 'Kuha à la Walewska': nahattomat, rullalle käärityt kuhafileet kypsytetään uunivuoassa kalaliemessä ja kuivassa valkoviinissä ja tarjoillaan uunissa hieman ruskistetun juures- tai perunasoseen kera. Marie Walewskalla ja Napoleonilla oli yhteinen avioton poika Alexandre Joseph Colonna (1810–68), joka toimi sittemmin muun muassa ulkoministerinä ja senaattorina. Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja (Otava, 2009) Facta Online Tietosanakirja (WSOY) http://en.wikipedia.org/wiki/Countess_Marie_Walewska
Missä kirjastossa voidaan skannata negatiiveja? 2944 Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus. Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Jotkut miehet kuvaavat itseään tyyliin " Olen 'raavas' mies ". Eli ilmeisesti tarkoittavat olevansa "tosi" miehiä jotka eivät helposti itke tai muuten vaan… 1167 Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Haluaisin löytää sanat kahteen runoon jotka aikoinaan olivat koulun lukukirjoissa. Toinen on Pekka; Oli Pekka ilkimys aikamoinen..Toinen ; Kun äiti aata… 3338 Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Kysymykseni koskee Mont-Criston Kreiviin kirjoitettuja jatko-osia. Esimerkiksi wikipediassa lukee Alexander Dumas vanhemman Monte-Cristo-sarjan kohdalla… 2246 Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Mistä saa tietoa dementia-vanhusten hoitokeinona käytettävästä validaatioterapiasta? 3451 Seuraavista teoksista löytyy tietoa validaatio-menetelmästä: Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä, toim. Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen, 1998 Feil, Naomi: V/F validaatio : menetelmä muistihäiriöisten vanhusten hoitoon, 1993 Porkka, Suvi-Tuuli: Validoiva ilmapiiri, 1993 Sielunhoidon aikakauskirja, osa 11 : vanhuus, 1999 (löytyy internetistä osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/to/ksk/shak11/shakk11.pdf pdf-tiedostona) Internetissä aihetta käsitellään myös osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/to/ksk/shak11/sh-sipola.pdf Seuraavat videot käsittelevät aihetta: Eilispäivää etsimässä Auta vanhusta mielikuvaterapian keinoin Artikkeleita aiheesta: Tekijä Eloniemi-Sulkava, Ulla Otsikko Katsaus validaatiomenetelmään Lehti Dementiauutiset...
Heippa. Osaisitko kertoa jotain Pieta-nimen taustasta ja merkityksestä? 2116 Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä  käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ 
Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… 2199 Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo. Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Karjalassa Impilahdella on sukunimi Patja. Mistähän tuo sukunimi 'tulee? Ehkei kuitenkaan sängyssä olevaa patjaa! 788 Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Onko "Ilomantsin murretta" eli ilomantsilaisten käyttämää puhekieltä käsittävää kirjallisuutta? 3234 Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista: Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988. Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa: Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945. Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista. Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä: Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset. Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14 Turunen, Aimo:...
Löytyykö säveltäjä Frederic Chopinilta sanoitettua "serenadia", jonka hän olisi säveltänyt rakastetulleen vallankumouksen pyörteissä? 2236 Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa). Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä: Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000) Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001) Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994) Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Missä sijaitsee Aleksis Kiven hauta? 1413 Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873. https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/ https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Mitä ovat tieteen yleiset periaatteet 2273 Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti: Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
Eikö enää kunnioiteta kirjastojen hiljaisuus periaatetta ? 528 Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia. Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Miksi naispuolista homoseksuaalia kutsutaan lesboksi? 853 Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin. Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Voiko 11-vuotias mennä töihin kirjastoon 295 TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Heikki K. Lähde , Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa, Seminaarityö Lahden Ty Opisto, Suku ja Kotiseutuhistorian seminaarikurssi 1999-2001. Löytyy kuulemma… 2657 Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta: Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka Osa II : Pietilä, Laurila, Simola Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Mitä nimi Orkidea merkitsee? 2977 Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Kenen runo? Nyt iloitkaa nyt laulakaa, niin kaunis taas on maa, mut kauniimpi se toivo on min kevät kasvattaa: Nyt Vappu on, nyt Vappu on, taas, veikot… 1117 Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu. Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Mitä merkitsevät nimet Eemil, Tuulia, Mariel, Zeina, Konsta, Kiia ja Milo?! 2513 Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi. Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja) Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world). Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)