Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja...
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Kysymäsi tarina on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, joka on alunperin ilmestynyt Vaeltava laulaja -nimisessä kokoelmassa v:lta 1935. Nyt se löytyy mm. kokoomateoksesta Runot (WSOY 1981), joka sisältää valikoiman runoja Oiva Paloheimon eri teoksista ja esim. Keskikoulun lukukirja 1:stä (WSOY 1969).
Internetistä löytyy useitakin hevosmarkkinoita.
http://www.pferdetoplist.de/rubrik/rubrik-pferdeverkauf.html
Tämä on lista, markkinat suuruusjärjestyksessä.
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Epress-palvelua voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa vain kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Epress sisältää yli 250 kotimaista sanomalehteä kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Lehdet ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Kirjasarja on kokonaisuutena aika paksu ja käsittelee suhteellisen rankkoja teemoja. Suosittelisin sitä ehkä klassikkojen ahmimisiässä olevalle teini-ikäiselle tytölle eli n. 14-16 vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.
Lisää kirjasarjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9611
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3952
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7161
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4791
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6580
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
En onnistunut löytämään sanaa liplanssi murresanakirjoista tai perinneruokakirjoista, joita kävin läpi. Norjassa on olemassa leivonnainen nimeltä klippekrans, joka on kanelinen pullakranssi. Voisikohan liplanssi olla kansanomainen suomalaistettu muoto tästä leivonnaisen nimestä? Tämä on vain arvailua, mutta äänteellisesti klippekrans voisi suomalaisen suussa muuttua tuohon muotoon. Klippekranssin ohjeita on netissä monenlaisia, esimerkiksi norjalaisia perinneruokia esittelevällä sivulla.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin...
Suomalaisista kirjastoista löytyy joitain teoksia koskien Deutsche Grammophon -levy-yhtiötä. Vanhempien kirjojen kuvailutiedot ovat usein vähäiset, jolloin sisällöstä ei saa juuri tietoa.
State of the art - Deutsche Grammophon : The story = Die Geschichte (Verlhac, p2009) on Deutsche Grammophon -levy-yhtiön toimintaa ja levytyksiä kautta aikojen esittelevä englannin- ja saksankielinen teos. Se sisältää myös mm. esittelyjä Deutsche Grammophonin levytyksissä esiintyneistä taiteilijoista. Kirjan liitteenä on 6 CD-äänilevyä.
Musiikin helmiä : laaja äänilevyvalikoima 1965 (Deutsche Grammophon Gesellschaft, 1965) sisältää äänilevyluettelon ja elämäkerrallisia tietoja säveltäjistä.
Musik sprache der Welt : eine Schallplattensammlung aus Oper...
You can get a temporary library card as long as you stay in Finland. Take your passport with you. You'll get more information at http://www.lib.hel.fi/virkku/english/. Welcome to Helsinki City Library!
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
