Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat:
Vahtola, Jouko
Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin
Otava, 2003
Meinander, Henrik
Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio
WSOY, 2006
Jutikkala, Eino
Suomen historia
6. uud. p., WSOY, 2002
Ylikangas, Heikki
Suomen historian solmukohdat
WSOY, 2007
Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi
Weilin + Göös, 1987
Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset:
Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918
Helsingin kaupunki, 1955
Engman,...
Onko kyse Daisy-soittimesta? Näkövammaisten keskusliitto lainaa Daisy-soittimia Celian ja yleisten kirjastojen asiakkaille sekä näkövammaisille äänilehtien lukijoille. Daisy-äänilehtiä tuottavat Näkövammaisten liitto ja alueyhdistykset. DAisy-soitin ei tosin edellytä 50 % haitta-astetta.
https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/daisy#header--valitse-sopiva-daisy-soitin
Voitte sopia Celia-asiakkuudesta, jolloin äidillenne toimitetaan postitse kotiin cd-äänikirjoja kuukausittain. Äänilevyjä ei tarvitse palauttaa. Levyt lähetetään valtakunnallisesta Saavutettavuuskirjasto Celiasta, mutta asiakkuudesta voi sopia omassa lähikirjastossa.
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Koska äidilläsi on yli 50 % haitta-aste...
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kysymyksessä siteerattu tekstikatkelma on peräisin Franklin kirjaansa vuonna 1984 laatimasta jälkikirjoituksesta Argumente für einen tragischen Optimismus (The case for a tragic optimism), joka perustuu hänen kolmannessa logoterapian maailmankongressissa kesäkuussa 1983 pitämäänsä puheeseen. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos Ihmisyyden rajalla ilmestyi jo vuonna 1978 eikä se sisällä tätä myöhemmin tehtyä lisäystä. Kaikki kirjan suomenkielisestä laitoksesta otetut lisä- ja uudet painokset ovat sisällöltään vuoden 1978 ensipainoksen mukaisia.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Lastu-kirjastojen tietokannasta löytyy Jaakko Tepon Rasvainen pyttipannu, lastenmusiikkiyhtyeen Sotta ja Pytty laulu Pyttipannu sekä Olli Ahvenlahden säveltämä ja Kalle Väänäsen sanoittama Pyttipannussa on munaa, jonka Heikki Kinnunen on esittänyt. Se löytyy levyltä Revyylauluja.
YouTubesta kuuntelun perusteella etsimäsi laulu ei ole mikään näistä.
Etsin myös Yleisradion Fono-tietokannasta ja Kansalliskirjaston Finnasta, mutta lisää pyttipannu-lauluja ei niistäkään löytynyt.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (...
Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
Vaasassa toimii seurakunnan kirjallisuuspiirin lisäksi Vaasan eläkeläisten lukunurkka ja Vaasa- opiston Jane Austen- lukupiiri syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Muista mahdollisista lukupiireistä minulla ei ole tietoa; varmaan on joitain "epävirallisiakin" lukupiirejä.
Kikkomanin sivuilla (http://www.kikkoman.fi/kuluttajat/tiedot/faq/) kerrotaan, että 100 grammaa Kikkoman-soijakastiketta sisältää:
energiaa 267 kJ / 63 kcal
proteiinia 8,8 g
hiilihydraatteja 6,9 g
- joista sokeria 1,6 g
rasvaa 0,0 g
- joista tyydyttyneitä rasvahappoja 0,0 g
ravintokuitua 0,0 g
natriumia 5,76 g
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
