Yhdysvalloissa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä arvioiva Charity Navigator -palvelu antaa Unicefille täydet neljä tähteä, joten ainakin sen perusteella sitä voi pitää luotettavana. Tuoreimman tiedon (2019) mukaan 88,9% Unicef USA:n keräämistä varoista menee perille järjestön määrittämiin kohteisiin. Suomessa Seura-lehti toteutti muutama vuosi sitten pienimuotoisen avustusjärjestöjen vertailun. Siinäkin Unicef menestyi mukavanlaisesti: kohteiden osuus lahjoituksin hankituista varoista oli 82,8% (2016). Suomen Unicefin oman ilmoituksen mukaan vuonna 2020 kerätyistä varoista 78% käytettiin järjestön työhön (72% maailmalla, 6% Suomessa) ja 22% keräysten toteuttamiseen ja hallintoon.
Charity Navigator - Rating for UNICEF...
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Sherryl Woodsilta on suomennettu kahta eri sarjaa. Tässä on listat tähän mennessä suomennetuista kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Sweet Magnolias -sarja
Tervetuloa Serenityyn (Stealing Home)
Palanen taivasta (A Slice of Heaven)
Tuntuu perheeltä (Feels Like Family)
Kun siivet kantavat (Welcome to Serenity)
Chesapeake Shores -sarja
Kotkanpesän majatalo (The Inn at Eagle Point)
Kukkia ja draamaa (Flowers on Main)
Sataman taikaa (Harbor Lights)
[Neljättä osaa ei ole ilmeisesti suomennettu, A Chesapeake Shores Christmas]
Ajopuun mökki (Driftwood Cottage)
Kuutamopoukamo (Moonlight Cove)
Rakkauden rantaviiva (Beach Lane)
Tähdet Dublinin yllä (An O'Brien family Christmas)
Onnen tuulet (The Summer Garden)
Lähteet:
Kirjailijan kotisivu: https...
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Quarterstaff-sanan suomenkielinen käännös on esim. WSOY:n kustantamassa Englanti-suomi-suursanakirjassa taistelusauva.
Taistelusauva-sanaa käytetään myös alan harrastuspiireissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quarterstaff
Englanti-suomi-suursanakirja = English-Finnish general dictionary / Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja (WSOY, 2003)
https://schranken.wordpress.com/category/taistelusauva/
https://savonmiekka.wordpress.com/
Elsa Lindberg-Dovlette on mukana autonomian aikana tuotantonsa aloittaneet suomalaiset ja suomenruotsalaiset kirjailijat esittelevässä matrikkelissa Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS, 1993), eli kyllä häntä sopii suomalaiseksi sanoa.
Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan.
Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa."
Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan...
Seuraavat teokset ovat uudempaa kalevalamittaista kirjallisuutta:
Insinööri Ilmarinen: Kylähullun Kalevala. Helsinki: Kylähullu-kirjat, R. Varis, 2001. ISBN 952-91-4112-2.
Insinööri Ilmarinen: Kylähullun kanteletar. Helsinki: Kylähullu-kirjat, 2004. ISBN 952-91-6880-2.
Keskimäki, Tuomas: Yö vain ylläni lepäsi. Helsinki: Salakirjat, 2010. ISBN 978-952-5774-13-9.
Keskimäki, Tuomas: Suohon eksynyt. Helsinki: Salakirjat, 2012. ISBN 978-952-5774-21-4.
Murto, Aulis: Siitä syntyi Suomen laulu: Runokokoelma Kalevalan runokielellä. Helsinki: Books on Demand, 2008. ISBN 978-952-498-147-7.
Niikko, Petri (toim.): Suomen kansan uusi runorumpu: Uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta....
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Tuntemattoman isoisän jäljittämisessä kannattaa olla yhteydessä sukututkijoihin, esimerkiksi Savon sukututkimusharrastajiin, mikäli sukusi on kotoisin Savosta: savonsukututkimusharrastajat@gmail.com.Nykyään sukututkimuksen apuna ovat myös myös dna-testit, joita teettävät useat – lähinnä amerikkalaiset – yritykset. Dna-tutkimuksista lisätietoa Suomen sukututkimusseurasta: https://www.genealogia.fi/geneettinen-sukututkimus/.
Kyseessä taitaa olla Tony DiTerlizzin kirjoittama viisiosainen kirjasarja Spiderwickin kronikat, ja sen ensimmäinen osa Haltijakirja. (Ilmestynyt 2003) Sarjassa äiti ja kolme lasta muuttavat salaperäiseen Lukkivyöryn kartanoon, josta löytyy kaikenlaista outoa, mm. jonkun otuksen pesä keittiön seinän takaa ja salainen huone, johon pääsee vain ruokahissin kautta. Sarjan on kuvittanut erittäin hienosti Holly Black. Kuvailemastasi kohtauksesta, jossa siskon hiukset on sidottu sängyn päätyyn, löytyy kirjasta myös kuva. Sarjasta on tehty myös elokuva.
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Kirkko voi olla suuri monella tapaa: pinta-alaltaan, tilavuudeltaan, sisä- tai ulkokorkeudeltaan, ulkomitoiltaan, tai sisään mahtuvien ihmisten lukumäärältä.
Yleisesti kuitenkin maailman suurimpana kirkkona pidetään Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Sen korkeus kupolin huipulla olevan ristin kärjestä mitattuna on 158 metriä, pinta-ala on 30 000 m², ja istumapaikkoja on 7 000 hengelle, seisomapaikkoja vielä 11 000.
Vatikaanin Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä ja pinta-ala 23 000 m², joten se on siis toiseksi suurin kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_la_Paix
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
Ensimmäinen kirja on Sid Fleischmanin "Hokkuspokkusperhe", jossa herra Filiokkuksen perhe matkaa vankkureilla kohti Kaliforniaa ja äiti pitää matkalla lapsille vankkurikoulua. Kirjassa on myös lainsuojaton Pahanmaan Kid, jonka yksi lapsista tunnistaa, kun tämä kaivelee metsästyspuukolla hampaitaan.
Jälkimmäinen kirja on Eleanor Estesin "Lintumiehen perhe". Siinä isä on lintutieteilijä ja perhe muuttaa Kotkanpesä-nimiseen taloon. Kirjassa on myös kolmevuotias Benni-eno sekä Nuppu-kissa, jonka ajatuksia kirjassa myös kuvaillaan.
Kysyjä on ehkä sekoittanut mielessään laulut "Irja joka luki kirjoja" ja "Kirjalaisen laulu" (tai toiselta nimeltään "Kirjastokoira Kirjalainen").Laulun "Irja joka luki kirjoja" on säveltänyt Petter Ohls ja sanoittanut Kaarina Helakisa. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Susanna Haavisto (1976). Säkeistöjen välissä lauletaan: "Tunnetko sinä pikku Irjaa?" Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua"."Kirjalaisen laulun" on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Erkki Mäkinen. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Elina Salo (1979). Laulu alkaa: "Kirjat ovat rattoni ja lukeminen työni juu". Aamiaisen syötyään Kirjalainen silmäilee tuoreet lehdet. Toisessa säkeistössä lauletaan: "Lounasaikaan keittokirja silmänruokaa...
