Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta....
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 15 vuotta. Nyt korttisi takaaja on vielä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta 15-vuotta täytettyäsi vastuu siirtyy sinulle itsellesi. Jouduit myös sen jälkeen maksamaan myöhästymismaksuja, jos palauttamasi aineisto on myöhässä. 15–17-vuotiaille varaukset ovat kuitenkin vielä ilmaisia.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Helsingin...
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Kirjastoihin pääsee nyt ja jatkossa ilman koronapassia.
Kunnallisena palveluna haluamme mahdollistaa kirjaston käytön jokaiselle kuntalaiselle.
Maskien käyttöä ja käsien desinfiointia suosittelemme edelleen jokaiselle.
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin.
Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului,...
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Risto Ahti on suomentanut Blaken runon Auguries of innocence kirjaansa William Blake & vimmainen genius (Sanasato, 2001) nimellä Viattomuuden tunnusmerkit. Ahti on tulkinnut Blaken kuuluisat aloitussäkeet näin: "Nähdä Maailma Hiekanjyvässä, / Ja taivas Villikukassa".
Hei,
Tästä löytyi useilta englanninkielisiltä nettisivuilta tieto, että kyseistä kirjaa (eng. Up on the Rooftops) ei ole oikeasti olemassa. Kyseessä on siis kirjailijan mielikuvituksen tuotos.
Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione.
Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
