Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Seuraavissa kirjoissa käsitellään kauneudenhoitoa antiikin aikana:
Nuotio, Una: Kerro, kerro kuvastin: kauneudenhoidon käsikirja, 1997.
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa: kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Antiikin lääketieteen perintö, 2004, jossa on mm. artikkeli: Berg, Ria
Lääketiedettä, magiaa ja kosmetiikkaa Pompejissa.
Carcopino. Jerome: Sellaista oli elämä keisareiden Roomassa, 1971.
Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, 1972.
Birt, Theodor: Antiikin elämää, 1928.
Balsdon, J.P.V.D: Nainen antiikin Roomassa, 1964.
Corson, Richard
Fashions in makeup : from ancient to modern times, 2003.
Castren, Sirpa
Roomalaisten naisten kauneudenhoito keisariajan kirjallisuuden valossa / Sirpa Castrén...
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi...
Tupu, Hupu ja Lupu eivät ole Aku Ankan veljen- vaan siskonpoikia. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Akun kaksoissisko Della Ankka. Isä on tuntematon: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Veljenpoika-nimitys on oikeastaan inhimillinen "käännösvirhe", koska englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa. Myös sana "uncle" voi tarkoittaa englanniksi sekä isän veljeä (setä) että äidin veljeä (eno). Tästä syystä nykyään puhutaankin enemmän pelkistä ankanpojista.
Don Rosa on selventänyt Akua Ankan sukua Roope Ankan elämä ja teot -kirjasarjassa ja tehnyt siihen liitteeksi Aku Ankan sukupuun. Myös siitä käy ilmi,...
Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja.
Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880.
Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua...
Lewis Carrollin klassikkoteoksia Liisan seikkailuista Ihmemaassa ja Peilimaassa on analysoitu paljonkin, mutta suomeksi julkaisuja on harmillisen vähän.
Tässä kuitenkin kirjastosta löytyviä teoksia:
Kirjeitä lapsiystäville ja muita kertomuksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1188890
Lewis Carrolin kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä.
The story of Alice : Lewis Carroll and the secret history of Wonderland
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2235362
Kattava englanninkielinen teos Carrolin teosten synnystä.
The annotated Alice : Alice's adventures in Wonderland and Through the looking-glass
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2068711
Liisa Ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa reunahuomautuksin ja...
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen...
Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa...
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://...
Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992).
Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
Z.Topeliuksen sadussa "Parempi tie" luutamummon lapset ovat kaupunkimatkalla ja joutuvat tienristeykseen. Toisen tien varrella laulaa leppälintu: "Kuivaa leipää!" ja toisen tien varrella varis raakkuu: "Rinkilöitä, piparkakkuja!"
Satu sisältyy mm.Topeliuksen sarjaan "Lukemisia lapsille", osa V
