Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi...
Tupu, Hupu ja Lupu eivät ole Aku Ankan veljen- vaan siskonpoikia. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Akun kaksoissisko Della Ankka. Isä on tuntematon: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Veljenpoika-nimitys on oikeastaan inhimillinen "käännösvirhe", koska englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa. Myös sana "uncle" voi tarkoittaa englanniksi sekä isän veljeä (setä) että äidin veljeä (eno). Tästä syystä nykyään puhutaankin enemmän pelkistä ankanpojista.
Don Rosa on selventänyt Akua Ankan sukua Roope Ankan elämä ja teot -kirjasarjassa ja tehnyt siihen liitteeksi Aku Ankan sukupuun. Myös siitä käy ilmi,...
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen...
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyseessä on kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä Mamma se lähti torille. Lauluun liittyy myös leikki. Laulusta on erilaisia versioita. Se muunnelma, jossa kysytään, että "mitkä sillä on jalassa" ja vastataan, että "vanhat tuohivirsut vaan", löytyy ainakin nuottijulkaisusta Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017).
Teos näyttää kuuluvan lähikirjastonne kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017)
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/rontynen/leikit
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan...
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Usein kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista, joiden kanssa on tehty hankintasopimukset. Kirjakaupat voivat olla joko suuria kirjakauppaketjuja tai pieniä erikoiskirjakauppoja. Paljon käytetään myös kirjavälitykseen erikoistuneita firmoja, joita ovat mm. BTJ Kirjastopalvelu Oy ja Kirjavälitys Oy. Mitään yhtä ainoaa hankintapaikkaa ei siis voi nimetä, sillä kullakin kunnan- ja kaupunginkirjastolla on omat hankintakanavansa.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Helsingin kaupunginkirjastolla on hankintasopimus...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Kansalliskirjasto Fennican mukaan Patricia Wentworthilta on suomennettu seuraavat kirjat, jotka kaikki kuuluvat sarjaan Miss Silverin tutkimuksia:
Anna, missä sinä olet? (Anna, where are you?). Otava, 1973.
Askelkivet (The watersplash). Otava, 1977.
Kiinalainen huivi (The Chinese shawl). Otava, 1974.
Myrkkyä kynässä (Poison in the pen). Otava, 1972.
Salakäytävä (Vanishing point). Otava, 1974.
Sukukartano (The Alington inheritance). Otava, 1975.
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://...
Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
