Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
DVD on erittäin suurikapasiteettinen optinen massamuisti. Käytetty levy on samankokoinen kuin tavallinen CD-ROM-levy mutta siihen on saatu mahtumaan useita gigatavuja data käyttäen levyn lukemiseen lyhyempää aallonpituutta käyttävää laseria ja tallentamalla levyyn dataa useaan eri kerrokseen.
Lisää tietoa tästä aiheesta löytyy täältä: http://appro.mit.jyu.fi/doc/tietokone/index5.html
Kysymistäsi kappaleista ei tuntunut löytyvän suomenkielisiä painettuja sanoituksia kuin The Phantom of the opera (Oopperan kummitus, san. Mali, Turkka), kirjasta Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005).
The phantom of the operan kappaleita toki on levytetty suomeksi seuraavasti:
Vain näitä pyytäisin (=All I ask of you) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998)
Oopperan kummitus (=The phantom of the opera) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998) san. Lund
Opperan kummitus (=The phantom of the opera) / Kaitila, Harri, kokoelmalla 20 suosikkia/ Taattua kotimaista! (SECD107, 1992), san. Mali, Turkka
Kuuntele kun soittaa meille yö (=The music of the night) / Kaitila, Harri (single, SES112, 1991)
Kappaletta Angels ei tietojemme...
Adiel: Jumala on koristautunut (hepr.) Nimeä ei ole tämänhetkisessä almanakassa. Adolfiina on Adolfin sisarnimi, Adolf on lyhentymä muinaissaksan adalwolfista (jalo susi). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 23.6. Fredrika on Fredrikin sisarnimi, muinaissaksan sanoista fridu (rauha, suoja, suojelija) ja rich (valta-alue). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 18.7.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Ks. myös http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ > Etunimet.
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-...
Ravinnokseen naaraspaarmat imevät verta nisäkkäistä ja linnuista, koiraspaarmat elävät kasvien medellä.
http://fi.wiktionary.org/wiki/paarma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
Kysymystä on kysytty myös vuonna 2006 ja siihen on vastattu seuraavasti:
Aleksi -artikkeliviitetietokannasta hakusanoilla 'baby' ja 'born' löytyivät seuraavat viitteet:
1. Tähtineuleissa on talven taikaa / Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
2. Pehmeät lahjapaketit suoraan Korvatunturilta / Helena Ahopelto, Ritva Törmä Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2003, nro 11-12, sivu 28-36, 54-56, 59-63, 69-71
3. Beibi lomailee : toivotut Baby Born -vaatteet / Kolehmainen, Teija Suuri käsityölehti 2003, nro 6-7, sivu 24-25, 64, 72
4. Suloista suloisille / Lehtonen, Ann-Mari Novita 2003, nro 3, sivu 62-64, 103-107
5. Riemua kelkkamäessä / Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2003, nro 1, sivu 23, 69-70...
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Hakusanalla Arafat löytyy seuraavat teokset: Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Perry, Mark: A fire in Zion--the Israeli-Palestinian search for peace / Mark Perry, 1994// Gowers, Andrew: Yasser Arafat and the Palestinian Revolution, 1991// Hart, Alan: Arafat--terrorist or peacemaker ?, 1984// Carlson, Bo Kage: Maktens profiler, 1985.
Rabinista löytyy mm. seuraavat kirjat: Kurzman, Dan : Soldier of peace--the life of Yitzhak Rabin 1922-1995, 1998// Rabin, Leah: Our life, his legacy, 1997// Slater, Robert: Rabin of Israel--warrior for peace, 1996// Ben Artzi Pelossof, Noa: In the name of sorrow and hope: 1996 // Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Makovsky, David...
Helmet-haulla teoksia löytyy useampia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaunokirjallisuus+psykoosit&se…
Muistelen, että näistä ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla on teoksena kuuluisa. Maria Vaara kirjoitti 70- ja 80-luvuilla tässä mainitun (Likaiset legendat) kirjan lisäksi muitakin omaelämänkerrallisia psykoosia käsitteleviä teoksia kuten Myrkkyseitikki, Haluan löytää ja Kuuntele Johannes. Ks. myös Sini Ahosen essee kirjailijasta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sky/sivut/etsija/jutut398/vaara.html
Myös William Whartonin Birdie on jäänyt mieleen kirjallisesti merkittävänä teoksena.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Hei!
Nastolan kirjasto löysi asiasta tietävän asiantuntijan, arkkitehti Matti Oijalan joka vastasi kysymykseen seuraavasti:
Rauhaniemi (Iso-Kukkasen eteläpää), Nastola, kivijalat:
Rauhanimessä on sijainnut aiemmin kaksi huvilaa pappilan eli nykyisin seurakunnan maalla. 1800-luvun puolivälissä täällä sijaitsi pappilan Puukkola - niminen torppa. Pappila alkoi vuokrata sitä tai muunsi sen huvilaksi 1870-luvun lopussa ja samalla paikkaa alettiin kutsua uudella nimellä Rauhaniemi. Ensimmäinen huvila purettiin ja tilalle rakennettiin toinen, melko kuuluisa kaksikerroksinen pitsihuvila, apteekkari C.H. Hedbergin toimesta autonomian ajan lopulla. Tämä rakennus purettiin 1950-luvulla, jolloin paikka jäi asumattomaksi. Huvila oli koko ajan...
