Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi....
Kyllä Safari-klubi niminen ravintola on oikeasti ollut Helsingissä. Se sijaitsi Eerikinkadulla, lähellä Fredrikinkadunkulmausta. Toimi vielä 80-luvullakin.
Oli aikanaan suosittu "menomesta"; discopaikka.
Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Työterveyslaitoksen julkaiseman ohjeen mukaan kaikki irtaimisto tulisi pestä tai hävittää kokonaan, jotta homemikrobien leviäminen uuteen asuntoon voitaisiin varmimmin estää. Homepölylle ja homeen hajulle erityisen herkät voivat saada oireita pienistäkin määristä, joten vanhoja tavaroita ei tulisi tässä tapauksessa siirtää uuteen asuntoon ollenkaan.
Mikäli kirjat haluaa kuitenkin säilyttää, voidaan niiden kannet puhdistaa, sillä hyllyssä olleen kirjan lehtien väliin ei tavallisesti pääse paljon homepölyä. Työterveyslaitoksen mukaan homevaurioituneessa tilassa olleiden kirjoja voidaan puhdistaa HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. Kirjan kannet voidaan materiaalin salliessa myös pyyhkiä nihkeällä. Tarkempia ohjeita homevaurioituneen...
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat...
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankin mukaan eniten kalsiumia on puolikovassa juustossa, jossa on rasvaa 15-18 %, (turunmaa/edam 17/adam/magre). Vähiten näyttäisi olevan monissa pehmeissä juustoissa. Määrät vaihtelevat paljonkin. Koko taulukko löytyy täältä:
http://www.fineli.fi/compbyfood.php?class=cheese&specdiet=none&cmpclass…
MTV3:n sivuilla Maito ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Urho kertoo mm, että vähärasvaisen juuston valmistuksessa kuluu maitoa enemmän kuin rasvaisemman, siksi siinä on enemmän maidon ravintoaineitakin, mm. kalsiumia. Tuorejuustoissa taas on enemmän vettä kuin kovissa juustoissa, siksi ne ovat ravintoainesisällöltäänkin laimeampia:
http://www.mtv3....
"Duuni" on stadin eli Helsingin slangin sanastoa. Sen todennäköinen esikuva on ruotsin slangisana "don" (työ), "dona" (tehdä työtä, puuhailla). "Dona" tunnetaan myös suomenruotsalaisten puhekielessä. Wikipedian artikkeli pitää sanaa ruotsalaisperäisenä tarkemmin erittelemättä: " Ruotsin kielestä slangiin saatuja lainasanoja ovat esimerkiksi broidi, duuni, hanskat ja stadi."
Toisen löytämäni teorian mukaan sanan taustalla olisi englannin "to do" (tehdä) tai "doing" (tekeminen). Itse kyllä pidän ruotsia todennäköisempänä, koska standin slangi on pääosin ruotsalaisista ja venäläisistä sanoista ammentanut. Englanninkieliset lainasanat ovat yleensä uudempia.
Heikki Poroila
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Lain mukaan vähintään kahdelta kolmasosalta kirjaston henkilöstöstä vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot
Eli jos olet merkonomi sinun tulee jotenkin täydentää opintosi kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla.
Merkonomina olet esimerkiksi hakukelpoinen noin nelivuotiseen ammattikorkeakoulutukseen. Jos et ole merkonomi voit hakeutua ns. uuteen merkonomikoulutukseen, joka on nimeltään Informaatio- ja kirjastopalvelut liiketalouden perustutkinnossa. Koulutus on peruskoulupohjainen, mutta myös ylioppilaat voivat hakea jolloin koulutus on kaksivuotinen....
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava kirja:
Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958). Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.
Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö. Kirjan kansi vastaa myös kuvaustanne.
Olisikohan etsimäsi Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) mukaan laulu alkaa kysymilläsi sanoilla "on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt”. Laulua ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt. Laulu löytyy esitettynä ainakin levyiltä Hiljainen kylätie ja Slaavilaisen musiikin toivekonsertti: 100 suosikkisävelmää / 3: Amurin aallot. Jälkimmäinen on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa kasettimuodossa. Hiljainen kylätie –nimisiä levyjä on useita, eikä ainakaan kaikissa niissä ole tätä laulua. Fono-tietokannan mukaan se on vanhalla ”savikiekolla”.
Laulun sanat löytyisivät siis ehkä vain kasetilta. On mahdollista,...
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
Urheilutoimittajat ja -selostajat tosiaan käyttävät välillä hyvinkin värikästä kieltä. Tässä vastauksia kysymiisi termeihin:"Helmarit" (eli "Helmipöllöt") on lempinimi Suomen naisten jalkapallojoukkueelle. Sen merkityksestä ja alkuperästä löytyy aiempi vastaus palstaltamme täältä."Himmailla" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan tässä yhteydessä hidastelua, hidastamista tai pidättelyä. "Mennä vihkoon" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mennä pieleen, mönkään tai metsään - jokin ei siis onnistu. Ilmauksen alkuperä ei sen sijaan ole yksiselitteinen. Sitä on pohdittu tässä Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa.
Meillä on kerätty eri aiheista yllätyskasseja asiakkaille, ja yksi kassi on nimeltään Murhia ilman verta. Näistä kirjoista löytyy varmaan sinullekin uutta luettavaa. Osa joidenkin listassa mainittujen kirjailijoiden teoksista saattaa olla sellaisia, että niissä selvitetään jotain muuta rikosta kuin murhaa.
Vera Valan kirjat
Lindgren, Minna: Kuolema Ehtoolehdossa
Tuula T. Matintuvan kirjat, ainakin Kuolema kulkee kesässä, Pelko on armoton ja Piippo-kirjat
Maria Langin teokset (jotkut kutsuvat häntä Ruotsin Agatha Christieksi)
Pirkko Arhipan teokset, ainakin Kuoleman koordinaatit, Buumimurhat ja Kuolema käy kirjastossa
Forsman, Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan
Arvidsson, Tomas: Varas varkaalta, Tohtorin viimeinen rikos, Herrojen...
Soutaa kaikki saa -suomennoksen on tehnyt Samppa Asunta. Suomalaisin sanoin laulu löytyy ainakin kirjoista Musiikin mestarit. 5-6 (Mika Mali, Tuuli Puhakka, Tarja Rantaruikka, Kari Sainomaa) ja Musica. 3-4 (Juha Tynninen, Jari Sikander). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muita julkaistuja käännöksiä ei löytynyt. Vauva.fi-keskustelupalstalla muistellaan kyllä muitakin suomennoksia:
http://www.vauva.fi/keskustelu/54161/ketju/row_row_row_your_boat__miten…
