Oulun kaupunginkirjastossa (mukana lähikirjastot) on olemassa suomenkielinen Peugeot 406 korjausopas, joka kattaa vuodet 1996-2004. Valitettavasti kirjat (yhteensä 6 kappaletta) ovat kaikkialta menossa. Ensimmäinen eräpäivä on 25.10.
Englanninkielinen Gill: Peugeot 406, vuodet 1999-2002, myös lainassa, eräpäivä 29.10.
Toinen englanninkielinen Coombs: Peugeot 406, 1996-1999 (2 kpl) lainassa, ensimmäinen eräpäivä 8.11. https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1236934946
Outikirjastoista kirjan omistavat Haukipudas ja Tyrnävä, lainassa sama eräpäivä 25.11. http://www.outikirjastot.fi/ Oamk:ssa on englanninkielinen, sekin lainassa.
Suomenkielisen korjauskirjan Oulun kaupunginkirjastosta voisi varaamalla saada melko nopastikin...
Hakusanalla Arafat löytyy seuraavat teokset: Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Perry, Mark: A fire in Zion--the Israeli-Palestinian search for peace / Mark Perry, 1994// Gowers, Andrew: Yasser Arafat and the Palestinian Revolution, 1991// Hart, Alan: Arafat--terrorist or peacemaker ?, 1984// Carlson, Bo Kage: Maktens profiler, 1985.
Rabinista löytyy mm. seuraavat kirjat: Kurzman, Dan : Soldier of peace--the life of Yitzhak Rabin 1922-1995, 1998// Rabin, Leah: Our life, his legacy, 1997// Slater, Robert: Rabin of Israel--warrior for peace, 1996// Ben Artzi Pelossof, Noa: In the name of sorrow and hope: 1996 // Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Makovsky, David...
Ukko-Pekaksi kutsutun Hr1-veturin hiilen kulutus on linja-ajossa noin 1 200 kiloa sadalla kilometrillä. Höyryveturin kattilassa höyryyntyy noin 7 kg vettä jokaista tulipesässä poltettua kivihiilikiloa kohti, joten matkalla kuluu painoltaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin polttoainetta. Hr1-veturissa oli tilaa polttoaineelle 16,0 m³ ja vesitila oli kooltaan 27,0 m³.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Myytävänä Ukko-Pekka | https://yle.fi/uutiset/3-5508302
Keksintöjen kirja. 2, Tiet ja maakulkuneuvot
Eljas Pölhö & Pekka Honkanen, Höyryveturit valtionrautateillä
Kari Siimes, Suomen höyryveturit
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot.
Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52.
Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana.
Perusteena asiaan on ollut
* Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista.
Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista:
*Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Sanasto ry:n mukaan korvausta maksetaan takautuvasti enintään kolmelta vuodelta. Kolmen vuoden jälkeen hakematta olevat korvaukset siirtyvät uudelleen jaettaviksi. http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/
Lainauskorvauksesta löytyy tietoa mm:
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi pari viitettä nimeen Timur:
Bruce Lanskyn 35,000 baby names -kirjasta löytyi maininta, että Timur olisi peräisin hepreasta ja toisintomuoto Tamarille. Lisätietona: (Russian) conqueror '(venäläinen)valloittaja'
Internationales Handbuch der Vornamen -hakuteoksessa nimi myös esiintyy ja siinä viitataan unkarilaiseen ja turkinkieliseen lähdeteokseen. Nimen sisällöstä ei ole selitystä.
Suomalaisessa nimipäiväluettelossa Timur ei esiinny, ei edes Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Kuuluisasta sotasankarista Timur Lenkistä löydät tietoa helposti esim.Googlesta.
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
