Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
”Keelesild: viron kielen oppikirja” (Otava, 1999) on viron alkeisoppikirja, joka tuntui ainakin itse viroa opiskellessani varsin hyvältä. Muita kohtuullisen tuoreita viron kielen oppikirjoja ovat ”Kohtume Eestis!: eestin kielen alkeisoppikirja” (Finn Lectura, 2003) ja ”Saame tuttavaks!: viron kielen alkeet” (TEA, 2009).
Edellä mainittujen saatavuustiedot HelMet-kirjastossa:
http://www.helmet.fi/record=b1046648~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1641071~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1939086~S9*fin
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Helmet-verkkokirjastossa tarkennetussa haussa voi rajata hakua esim. seuraavalla tavalla:
- kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat
- valitaan aineisto-valikosta cd-levy
- valitaan kielivalikosta venäjä
www.helmet.fi
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Kollegani tiesivät kertoa, että etsimäsi teos saattaisi olla V.A. Koskenniemen runo Latuja lumessa: ”Kuus latua itää kohti vei, yks takaisin…”.
Runon voi nähdä esimerkkinä jääräpäisestä toiminnasta, mutta se tuskin oli useita isänmaallisia runoja kirjoittaneen Koskenniemen tarkoitus. Runo on epäilemättä tarkoitettu vertauskuvalliseksi: kaikki eivät palaa sodasta. Vuonna 1885 syntynyt Koskenniemi ei tietenkään itse enää osallistunut sotaan, ja niinpä häntä onkin joskus syytetty runon epärealistisuudesta (eihän umpihangessa hiihdetä rinnakkain, vaan peräkkäin).
Runo sisältyy kokoelmaan Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (WSOY, 1940).
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Suomen opetushallitus on koonnut sivustolleen kaksikielisyystutkimuksia: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,25679,25681
Birminghamin yliopistolla on laaja kaksikielisyystietokanta: http://www.edu.bham.ac.uk/bilingualism/database/dbase.htm
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy hakusanalla kaksikielisyys runsaasti viitteitä. Valtaosa kirjoista käsittelee muita kieliä kuin kieliparia suomi-englanti, mutta niiden tietoja voi ehkä soveltaa. En tiedä missä kysyjän lähikirjasto on, mutta sieltä voi kysyä pääsyä ko. tietokantaan, joka ei ole vapaasti Internetissä. Valikoima hakutuloksesta:
Riikka Ketonen: Early bilingual lexical development : a study of three Finnish-English bilingual children. Pro gradu –...
Nimen oikea muoto on Beth Beechwooch.
Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee kirjan Hannah Montana: Supertähden salaisuus tiedoissa seuraavasti:
"Tekijän nimi nimiösivulla virheellisesti Beth Breechwood."
Nimiösivu on kirjan alkusivu, jolla näkyvät kirjan tekijä(t), nimi ja kustantaja.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut on järjestetty uudelleen. Uusi osoite on http://www.kirjastot.fi. Sivulla on aivan uusia palveluja, joista yksi on Linkkikirjasto (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto). Linkkikirjaston sivuilta voi hakea sähköisiä lehtiä hakusanalla verkkolehti. 10.6. niitä löytyi 31 kpl.
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa...
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Sergei Jeseninin (1895-1925) tuotantoa on suomennettu valitettavan vähän, mutta teoksista Venäjän runotar (toim. Kiparsky, Viljanen, 1946) sekä Neuvostolyriikkaa I (toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa, Hki : Tammi, 1979)
löytyy joitakin runoja.
Englannin kielellä löytyy kaksi teosta: Selected poetry, 1982 ja Confessions of A Hooligan, 1973.
Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen tietokannasta ositteesta www.helmet.fi
Hilja Riipinen on poistettu salista kesken istunnon keväällä 1934. Hänen ja Vennamon lisäksi emme löytäneet lähdettä, joka olisi muista vastaavista tapahtumista kertonut. Vennamon salista poistaminen tapahtui 28.5.1974.
Veikko Vennamon elämäkertaa lukenut kommentoija lisäsi listaan Rainer Lemströmin, asiasta mainitaan myös Lemströmin muistokirjoituksessa, http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2099/rainer-lemstr%C3%B6m
Lähteet:
Eduskunta. Usein kysytyt kysymykset. http://web.eduskunta.fi/ukk/Main.phx/showQuestion?id=108
Eteläpohjalaisia elämäkertoja 3. Laukkonen, I. ym. Vaasa 1994.
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
Hei!
Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy varsin paljon lainattavaa aineistoa tästä runoilijasta. Tietoa löytyy myös suurten kirjastojen käsikirjastoissa olevista ranskankielisen kirjallisuuden historioista. Niiden tiedoista voidaan ottaa kopioita sinulle mukaan. Tässä tapauksessa kuitenkin kehottaisin sinua hakemaan netistä. Esim.ranskalainen Google (www.google.fr) antaa haulla "Alfred de Vigny" mukavasti tuloksia. Niitä voi printatata ja/tai lukea paikan päällä.
