Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
"Ievan polkan" sanat löytyvät tämän verkkosivun alaosasta: http://fromsirius.tripod.com/id5.html . Tämän lisäksi kappale löytyy kokonaisuudessaan (kuusi säkeistöä) seuraavista kokoelmista nimellä "Ievan polokka":
Suuri toivelaulukirja. 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (Musiikki Fazer, 1985).
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Kuolemantuomio oli Suomessa yleinen tuomio Ruotsin vallan ajan loppuun asti. Kuolemantuomion perusteena saattoi olla henkirikos, varkaus, noituus, epäjumalan palvonta, jumalanpilkka tai seksuaalirikos. Kuolemantuomioita on annettu aviorikoksen, miesten välisen seksin tai salavuoteuden perusteella. Maailma oli toisenlainen, vankiloita ei ollut. Vankilarangaistus tuli lakiin vasta 1700-luvulla. Siksi rangaistusvaihtoehdot olivat käytännössä sakot, kuolemantuomio tai häpeärangaistus. Autonomian aikana kuolemanrangaistuksista käytännössä luovuttiin vaikka se vielä laissa olikin. Viimeisin rauhanaikainen teloitus Suomessa tapahtui vuonna 1825. Tämän jälkeen kuolemantuomiot korvattiin käytännössä korkotuksilla Siperiaan. ...
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Jean Piaget'n omia teoksia on mm.
- Lapsen psykologia. G 1977.
- Lapsi maailmansa rakentajana : kuusi esseetä lapsen kehityksestä. WS 1988.
Sekä ruotsiksi että englanniksi hänen teoksiaan on runsaasti kirjastossa.
Piaget'n teorioiden mukaisia muiden kirjoittajien kirjoja
- Piagetin kehityspsykologia / Ruth M. Beard. T 1971.
- Lapset ja nuoret : Jean Piagetin kehityspsykologiaa / David Elkind. G 1974.
- Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito / Seymour Papert. KY 1985.
Lisäksi on kasvatustieteen yleisesityksiä, joissa käsitellään myös Piaget'n ajatuksia.
Myös ruotsiksi ja englanniksi löytyy teoksia muilta kirjoittajilta.
Nämä tiedot on otettu Helmet-tietokannasta. Hakusanoina voi käyttää tekijännimeä Piaget, tai myös sanahakua jolloin...
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...
Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaa on tutkinut Juhani Sipilä. Väitöskirjan nimi on Maa luja, taivas korkia--Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja. Otava, Helsingissä, 2002, 480s., 21 cm, nid. ISBN 951-1-17919-5
Teos on niin uusi, että se ei vielä ole Vaasan kirjastossa (9.3.2002)
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 -osoitteesta voit seurata teoksen saatavuutta Vaasan (ja monen muunkin maakuntakirjaston) kokoelmissa.
Kaukopalvelu puh. (06)325 3561, 3253560
