Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
"Lasten kirjapaketti" on nimeltään sarja, johon kuuluvat esim. kirjat Tuhmajussi ja Tulukset. (Nimeen liittyy myös sana kirjakerho erään kirjan takakannen logossa.) Fennica -tietokannassa voi tehdä Tarkennetussa haussa sanahaun termillä lasten kirjapaketti?
https://finna.fi
Hakutulokseen saadaan kaikki sarjan kirjat ja niitä voi selata internetissä myös kotikoneella.
Linkki Fennican aloitussivulle
https://finna.fi
Tervetuloa kirjaston tietopalveluun tai lastenosaston neuvontaan, jos haluatte apua koko listan saamiseksi.
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Kuolemantuomio oli Suomessa yleinen tuomio Ruotsin vallan ajan loppuun asti. Kuolemantuomion perusteena saattoi olla henkirikos, varkaus, noituus, epäjumalan palvonta, jumalanpilkka tai seksuaalirikos. Kuolemantuomioita on annettu aviorikoksen, miesten välisen seksin tai salavuoteuden perusteella. Maailma oli toisenlainen, vankiloita ei ollut. Vankilarangaistus tuli lakiin vasta 1700-luvulla. Siksi rangaistusvaihtoehdot olivat käytännössä sakot, kuolemantuomio tai häpeärangaistus. Autonomian aikana kuolemanrangaistuksista käytännössä luovuttiin vaikka se vielä laissa olikin. Viimeisin rauhanaikainen teloitus Suomessa tapahtui vuonna 1825. Tämän jälkeen kuolemantuomiot korvattiin käytännössä korkotuksilla Siperiaan. ...
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Suomessa julkaistun kirjallisuuden painostiedot voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Tietokantaan pääsee nettiyhteydellä sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica.htm . Tietokanta julkaistaan myös CD-ROM-levyinä. Fennica CD-ROM on käytettävissä kirjastoissa. Uudempien kirjojen tarkistukseen voi toki käyttää myös jonkun vapaakappalekirjaston kokoelmatietokantaa. Esim. Oulun yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeudet.
Uusimmat Mainonnan kansainväliset perussäännöt on vuodelta 1997 ja painettu samaan julkaisuun kuin Internet-mainonnan kansainväliset ohjeet (1998). Fennica CD-ROMilta tai Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula....
