Kustantajien kotisivuilta voi hakea tietoa kirjailijoista.
Tässä WSOY:n sivulla http://www.wsoy.fi tietoa Marilyn Kayesta.
Suomessa Marilyn Kaye tunnetaan lähinnä Replica-sarjasta, mutta hänen julkaisuluettelossaan on kaikkiaan huikeat 120 kirjaa. Ensimmäisen nuortenromaaninsa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1980. Aiheena oli teiniromantiikka, ja kirja julkaistiin vuonna 1982 salanimellä Shannon Blair.
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com
Kirjailijasta on kysytty useasti tässä palvelussa, saat lisätietoa vastauksista arkistosivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Satakunnan Kansassa oli 28.6.1965 artikkeli Juhannus meni kitaramusiikin tahdissa. Saman päivän Helsingin Sanomissa oli pieni juttu yhtyeestä.
Lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjaston lehtilukusalissa.
Videomateriaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista.
Rikoslain 24 luvun 5§ ja 7§ koskevat salakuuntelua ja sen valmistelua.
Oikeustapauksia salakuuntelusta löydät säädöstietopankista osoitteestä http://www.finlex.fi
Valitse oikeustapaukset. Kirjoita hakuruutuun salakuuntelu.
Vaasan hovioikeus on tuominnut salakuuntelusta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä 14.11.1997.
Salakuuntelutapauksia on käsitelty myös Korkeimmassa Oikeudessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Tästä vuosina 1332-1406 eläneestä arabihistorioitsijasta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi.
Factum -tietosanakirja v. 2004 mainitsee vain, että tämä historiankirjoittaja palveli useissa hoveissa ja kirjoitti uraauurtavan seitsenosaisen maailmanhistorian; erityisen arvokas historianfilosofisesti ja myös lähteenä on sen laaja johdanto-osa.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa v. 1979 kerrotaan lyhyesti, että Ibn Khaldunin kirjoittama Muqaddima eli Historian esipuhe on kaikkien aikojen suurimpia historianfilososofisia tutkielmia.
Suomennettu tätä merkkiteosta ei ole, mutta ruotsinkielinen versio (Prolegomena: en introduktion till världshistorien) löytyy esim. Tampereen yliopiston kirjastosta. Englannin- ja saksankieliset laitokset taas kuuluvat...
"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
Olemme tiedustelleet asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä lastenohjelmaa?
Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu.
Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan.
Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje
http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html
Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-...
Mahdatkohan tarkoittaa brittiläistä tv-elokuvaa Ballet Shoes? Elokuva kertoo kolmesta orpotytöstä, joista yksi haluaa balettitanssijaksi. Elokuvassa näyttelee mm. Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson. Elokuva ilmestyi DVD-levynä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2008. Kuopion kaupunginkirjastoissa elokuvaa ei tosin näyttäisi olevan. Ehkä voit kysyä kirjastostasi muita tanssielokuvia:
http://kirjasto.kuopio.fi/default.aspx?id=100524&ptid=0
Lähteet:
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/balettitossut
http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1782-balettitos…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Watson
Kyseessä on Hilja Haahden runo Minun ikäiseni. Itse asiassa runon ensimmäinen säkeistö päättyy tuohon muistamaasi riviin.Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-v-1960-kansakoulun-joulujuhlissaVoit lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Siviä Heinämaan teoksesta Lapsen usko (1935).https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1954875?term=ik%C3%A4isen%C3%A4ni&term=juuri&page=203
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
