Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien...
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Valitettavasti emme voi antaa kännöspalveluita. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä johonkin käännöstoimistoon, joita löytyy esimerkiksi googlen http://www.google.fi kautta tai etsiä joku latinankielentaitoinen muilla keinoin. Kirjastoista löytyy kyllä latinan sanakirjoja, oppikirjoja sekä fraasisanakirjoja. Jyväskylän yliopistossa latinaa voi opiskella pääaineena, joten ainakin sieltä löytyy asiantuntemusta:
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina
Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Organisaatioteorioiden kehittymistä ja organisaatiotutkimusta esitellään esimerkiksi teoksessa Pauli Juuti Organisaatiokäyttäytyminen, 2006.
Bengt Karlöfin teos Organisaation olemus käsittelee organisaatiomuotoja, organisaatioiden anatomiaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Tässä kirjassa on lisäksi katsaus organisaatioteorioiden päävirtauksiin.
2006 on ilmestynyt Risto Harisalon teos Organisaatioteoriat. Tämän teoksen esittely netissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2397/2233 .
Lisätietoa organisaatioteorioista internetissä, esim. http://www.answers.com/topic/organization-theory
Finna.fi -palvelussa ( https://finna.fi/) voit hakea mm. tutkimuksia kirjastojen kokoelmista. Hakukenttään voi kirjoittaa useampia hakusanoja tai käyttää tarkennettua hakua.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Löysin YLEN sivuilta Lena Gillbergin ja Monica Stormin jutun Pissaa puutarhaan ja muita luonnollisia tapoja lannoittaa viljelyksiä. Jutussa kerrotaan Luu- ja verijauhon käytöstä: "LuujauhoPitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa. Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.VerijauhoNopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina." Linkki juttuunErik Sidenbladh varoittaa kirjassaan Apua, meillä...
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Presidentti Niinistön aloitteesta tasavallan presidentin palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Ministerien palkkio vastaa eduskunnan varapuhemiehen palkkiota ja pääministerin palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.
eli on 14448 euroa kuukaudessa.
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/palkkiot-ja-sidonnaisuudet (sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä)
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Helsingin sanomat -lehden vuosikertoja löytyy Lapin yliopiston kokoelmiasta. Mikrofilmattuina ovat lehden vuosikerrat 1970-1990, paperiversiona lehti löytyy vuodesta 1992 lähtien.
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
