Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Suositeltava tieto riippuu projektisi painopisteistä. Parhaiten voisit saada lisätietoa Puola-projektiisi vierailemalla kirjaston tietopalvelussa, jossa voit hyödyntää myös kirjaston työasemilla olevien tietokantojen tietoa, esim. sähköisiä tietosanakirjoja ja lehtiartikkeliviitteitä.
Tietoa Puolasta saat ainakin osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Puola . Voisit myös tutkia, löytyyko Makupalat-hakemistosta (http://www.makupalat.fi )kohdasta Vapaa-aika/Matkailu.Maat projektisi kannalta hyödyllistä maakohtaista tietoa. Englannin kielellä voit hakea Puola-tietoutta Britannica-tietosanakirjasta, os. http://www.britannica.com/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,...
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto....
Luovan työn prosesseja on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Achte, Kalle: Luovuus. Hki, 1984.
Luovuuden ulottuvuudet/toim. Ritva Haavikko, Jan-Erik Ruth. Espoo, 1984.
Norvasuo, Markku: luovuudesta ja luovuuden välineiden mahdollisuudesta. Espoo, 1991.
Harvey, Jonathan: Music and inspiration. London, 1999.
Miten kirjani ovat syntyneet 1. Porvoo, 1980.
Miten kirjani ovat syntyneet 2. Porvoo, 1980.
Miten kirjani ovat syntyneet 3. Porvoo, 1991.
Miten kirjani ovat syntyneet 4. Helsinki,2000.
Siltala, Pirkko: Haen sanojani kaukaa-naiskirjailijan luovuus. Helsinki, 1993.
Osoitteessa www.libplussa.fi voit käydä katsomassa, missä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, kirjat ovat paikalla.
Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Frank Dadd oli brittiläinen taiteilija, joka eli vuosina 1851-1929. Hän oli tuottelias ja menestyvä taidemaalari ja teki lisäksi satoja kuvitustöitä lehtiin ja kirjoihin. Elämäkertatietoja Online Galleries -sivustolla: http://www.onlinegalleries.com/artists/d/frank-dadd/217. Joitakin Daddin maalauksia Artnetin sivuilla: http://www.artnet.com/artists/frank-dadd/past-auction-results.
H. R. (Harry Ryle) Hoppsista näyttää olevan niukemmin tietoa tarjolla. Hopps syntyi San Franciscossa 1869 ja kuoli Los Angelesissa 1937. Maalaamisen ohella Hopps suunnitteli lasimaalauksia omalle United Glass Art co. -yhtiölleen ja työskenteli myöhemmin myös elokuvien parissa. Tietoja Ask Art -sivustolla: http://www.askart.com/askart/h/harry_ryle_hopps/...
Sosiaalisesta tuesta teollisuusyrityksen työterveyden osana ei löytynyt tutkimusta, mutta
esim. Jussi Vahteran väitöskirjassa "Työn hallinta, sosiaalinen tuki ja terveys" (1993) on tutkittu Raision kaupungin palveluksessa ollutta henkilöstöä. Tutkimus löytyi aineistorekisteristä asiasanoilla "työterveys" ja "sosiaaliset suhteet". Työterveyslaitoksen julkaisemassa teoksessa "Työpsykologia: terveys ja työelämän laatu" (1987) on artikkeli "Psykologin toiminta työterveyshuollossa". Asiasanalla "työpsykologia" löytyy yleensäkin useita viitteitä, esim. Keijo Halosen bibliografia "Työpsykologian tietolähteet" (1994).
Artikkeliviitteitä voi etsiä CD-ROM-tietokannoista Aleksi ja CD-Kati, esim. asiasanoilla "työterveys" ja "yritykset" löytyy Liisa...
Kansallisarkiston lisäksi myös Kansalliskirjaston kokoelmissa on paljon lehtiä. Kaikkia ei tosiaan ole digitoitu, mutta uudemmat ovat luettavissa esim. kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Esim. Sanansaattaja lehti. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Osan lehdistä voi tilata myös lukusalissa luettavaksi.
HelMet-kirjastojen internetsivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI kohdasta Kirjastot ja palvelut löytyvät kaikki ne kirjastot, joissa koiran kanssa on sallittua asioida. Koiran täytyy tuolloin tietenkin olla kaiken aikaa kytkettynä ja emäntänsä tai isäntänsä valvovan silmän alla. Myös muissa kirjastoissa voi olla mahdollista käydä koiran kanssa, kunhan kysyy asiasta etukäteen henkilökunnalta.
Miklos Nyiszlin kirja "Auschwitz: a Doctor´s Eyewitness Account" ei ole julkaistu suomeksi.
Lähikirjastosi kaukopalvelun kautta saat englanninkileisen version luettavaksesi. Kokkolan kaupungikirjastossa veloitamme 5 € / kaukolaina.
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Aaro Hellaakosken runo Yksinäisyys julkaistiiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Aaro Hellaakoski: Runot (1977) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1986).
https://finna.fi/Record/piki.10322
https://finna.fi/Record/piki.181212
https://finna.fi/Record/piki.204908
Ainakin jo osittain puhjennut viisaudenhammas voi aiheuttaa tulehduksen, jota kutsutaan perikoroniitiksi. Lisää tietoa Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00261
