Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin...
Taskukirjaston kautta ei voi varata tiettyä lehden numeroa. Nämä varaukset täytyy tehdä Helmetin selainversion kautta.
Mikrobitin numeroiden varaus kyllä onnistuu. Etsi ensin haluamasi numero ja kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Kun olet kirjautunut, lehden numerovalikko aukeaa ja pääset valitsemaan haluamasi lehden.
Mikrobitti:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2220386?lang=fin
Muutospyynnön esim. ennakkoverotukseen voit tehdä soittamalla Helsingin verotoimistoon. Verohallinnon yhteystiedot ovat
osoitteessa http://www.vero.fi/ . Erilaisia lomakkeita voi myös tulostaa Verohallinnon sivuilta, mutta niitä ei voida
palauttaa sähköisesti. Jotkut palvelut on siirretty myös Internetin kautta toimiviksi, mm. verokortin voi tilata verkossa, lisätietoa http://www.vero.fi/?article=5054&path=5,733&language=FIN sekä verokorttipalvelu http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=7788&culture=fi-FI&con… . (Vastausta päivitetty toimituksessa).
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Kyseisiä sopimuksia ei valitettavasti löydy kirjastoista. Tietoa sopimuksista ja niiden tilauksen voi tehdä Tegnologiateollisuus ry:n (entinen Metalliteollisuuden Keskusliitto) www-sivujen kautta osoitteesta http://www.teknologiainfo.net/default.asp?docId=12357&productGroupId=12…. Lisätietoa voi kysyä myös Järjestöjen Talolta, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, puh. (014) 656 611.
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
Meillä on pääkirjastossa kaksi kappaletta kyseistä kirjaa, mutta molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Rauman kirjaston aineistotietokannasta voit tehdä hakuja osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/. Kirjan voit varata ottamalla yhteyttä kirjastoon p. 02-834 4531 tai sähköpostitse kirjasto@rauma.fi.
Laihian kirjastossa on Aarre A. Alapotin kokoelma (ks. Internet: http://www.laihia.fi/103.html ), jossa on paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia. Kokoelmasta ei anneta aineistoa lainaksi; sen sijaan valokopioita voidaan asiakkaalle lähettää ja niiden hinta on yleensä 0,20€ / kopio.
Hiipakka-sukua koskevia kortteja on parisenkymmentä. Kortit ovat käsintehtyjä ja osasta muste on jo hiukan haalistunut. Olisi parasta, jos voisitte itse mennä Laihian kirjastoon tutustumaan aineistoon, jotta saisitte juuri toivomanne aineiston käsiinne.
Laihian kirjaston yhteystiedot ovat alla:
http://www.laihia.fi/94.html:
Laihian kunnankirjastoLaihiantie 3966400 Laihia
puhelin: (06) 4750 476 (kirjasto) 0400-199 232 (kirjastoauto)faksi: (06) 4770...
Varauksen noutoaikaa ei voi pidentää. Voit pyytää jotakuta toista hakemaan varauksen, tällöin hakijalla tulee olla oma kirjastokortti sekä saapumisilmoitus. Jos varatusta aineistosta ei ole muita varauksia, voit Helmetin tai Taskukirjaston kautta peruuttaa varauksen ennen sen vanhenemista ja tehdä varauksen uudestaan. Tällöin henkilökunta palauttaa varatun aineiston ja se tulee heti uudelleen noudettavaksi uuden noutoajan kera.
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/...
Kia on lyhentymä Kristiinasta (Saarikalle: Suomaölaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 192. Kristiina-nimen historiasta voit lukea etunimikirjoista, joita löytyy kirjastosta pääasiassa luokasta 88.2903. Voit etsiä niitä suoraan hyllystä tai kirjaston LASTU-aineistotietokannasta asiasanalla "etunimet". Etunimikirjoja on myös käsikirjastossa, josta niitä ei lainata mutta niitä voi lukea kirjastossa jos kaikki lainattavat kappaleet ovat lainassa. Tietopalvelusta voi pyytää apua kirjojen etsimisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy vastauksia samaan kysymykseen: Kohtaan "etsi arkistosta" kirjoita kristiina etunimet tai kia etunimet tai kiia etunimet niin voit lukea aiempia...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Avokado on hedelmä, tarkemmin sanoen luumarja.
Katso esim.
http://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/avokadon-kivi/
https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/mansikka-ei-ole-marja-mut…
Kasvien maailma : Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (Helsinki, Otava, 1979) toteaa avokadosta seuraavaa:
"Hedelmä on suuri, mehevä luumarja, joka on päärynänmuotoinen tai pallomainen, 7-20 cm pitkä; kypsän hedelmän kuori on tavallisimmin vihreä, mutta voi olla myös kellertävä, ruskeanpunainen tai sinipunainen; hedelmän keskellä on yksi suuri, kivikova siemen, jota vihertävä, syötävä malto ympäröi. ---"
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
Eino Leino on kirjoittanut Arto Paasilinnasta elämäkerran nimeltä Lentojätkä, jonka saatavuutta voi kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kirjasammosta voit tutkia tietoja hänen elämästään ja tuotannostaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
