Suomen papukaijayhdistyksestä kerrottiin, että heidän tietämänsä mukaan papukaijat eivät vanhetessaan harmaannu tai värit muutenkaan haalistu.
Erona muihin eläimiin papukaijojen tietyt värit, joista esimerkiksi sukupuolet erottaa toisistaan, tulevat esiin vasta noin vuoden vanhalla eläimellä. Tällaisia ovat vaikkapa undulaattien vahanokan (pieni alue nokan yläpuolella, jossa on myös sieraimet) väri tai jakojen eli harmaapapukaijojen sukupuolet erottava silmien väri.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjastossa on iso poistomyyntitapahtuma kerran vuodessa. Seuraava järjestetään siis loka-marraskuun vaihteessa 2013.
Lisäksi poistettua aineistoa on myynnissä kirjastoissa ympäri vuoden, mutta vain pieniä määriä. Pääkirjastossa poistomyyntihylly sijaitsee lehtilukusalissa.
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Suomessa ilmestyvistä ammattilehdistä ei ole olemassa yhtenäistä luetteloa. Erilaisia ammatti- ja järjestölehtiä ilmestyy Suomessa yli 2000 vuosittain. Aikakauslehtien Liitto (Lönnrot.k. 11, puh.: 2287 7280) julkaisee omaa jäsenlehtiensä luetteloa nimeltään "Aikakauslehdistö" , josta löytyy n. 400 aikakauslehteä aakkosissa lehden nimen mukaan. Jokaisen lehden kohdalla on maininta, onko kyseessä ammatti- ja järjestölehti vai yleisaikakauslehti. Helsingin kaupungin pääkirjaston, Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastojen käsikirjastossa on kyseinen luettelo (vuodelta 1997) nähtävänä.
Keskustakirjasto Oodin tulostimilla ei voi tulostaa omille papereille, eikä valitettavasti myöskään muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on julistetulostin, jolla voi tulostaa omille papereille julisteita ja valokuvia. Lisää tietoa Varaamo-palvelun kautta tai Sellon kirjastosta:
https://varaamo.espoo.fi/resources/avikroiwk62a?date=2019-09-30
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
Tietosi kirkkoisä Augustinuksen äidistä, Monica Hippolaisesta ovat ihan oikeat. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan lisäksi nimen Monica kohdalla: merkitys tuntematon, mahdollisesti kreik. yksinasuva naiserakko tai lat. kehottava.
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Asiasta ei ole varmuutta.
Suomalaistutkija Juha Laurén on tutkinut tiettyjä geenejä vasenkätisyyden yhteydessä, mutta asiasta ei näytä löytyvän vuotta 2007 tuoreempaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/vasenkatisyyden_geeni_loydetty/5790569
Laurénin väitöskirjaan liittyvän artikkelin voi lukea osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22884
Suomen lääkärilehdessä löytyy artikkeli vuoden 2007 numerosta 24, johon voi käydä tutustumassa Espoossa Laurean ammattikorkeakoulun kirjastossa tai Helsingissä Meilahden Helsingin yliopiston kampuskirjastossa Terkossa. HelMet-kirjastoista ei noin vanhaa lehteä enää löydy.
Laurea-kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Terkon yhteystiedot:
http://www....
Kyseistä lehteä ei löydy netistä, mutta se on luettavissa ja kopioitavissa mikrofilmiltä Lahden pääkirjastossa. Lisätietoa Lahden pääkirjaston mikrofilmipalveluista: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/mikrofilmit.htm
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Tarkoitatko tässä kirjaston yhteystietoja? Helmet-sivustolla ei ole erillistä omaa puhelinnumeroa, mutta sivuilta löytyy kaikki Helmet-alueen kirjastojen yhteystiedot. https://www.helmet.fi/fi-FI kun menet Helmetin sivuille ja valitset "kirjastot" oikealta puolelta, sieltä voi valita listalta kirjastojen yhteystietoja ja siellä on myös puhelinnumeroita.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
